Äiti maa vaihtaa
asentoa, ja hetken kaikki pidättävät hengitystään. Näin runollisesti
kuvaili lyhytfilmin kertoja vuonna 1906 Kalifornian San Franciscossa
tapahtunutta suurta maanjäristystä Ylen sarjassa Hetkiä historiassa. Kuvaus
sopii yhtä lailla muihinkin vastaavanlaisiin luonnonmullistuksiin. Äiti maa
tuntuu vanhetessaan vaihtavan asentoa aina vain useammin.
Runollisuus on kuitenkin kaukana tapahtumasta, jonka kesto lasketaan sekunneissa mutta uhriluku usein jopa kymmenissätuhansissa. Huhtikuun 18. päivänä sattuneessa San Franciscon järistyksessä kuoli noin 3 000 ja kodittomaksi jäi 250 000 ihmistä. Myös aineelliset tuhot olivat valtavat. Sen jälkeen on seurannut monia vielä tuhoisampia järistyksiä, kuten Intian valtamerellä 2004, Kiinan Sichuanissa 2008 ja Haitilla 2010.
San Franciscon tuhoalueen kuvauksessa käytettiin ensimmäisen kerran tuoreeltaan hyväksi myös ilmakuvausta. Tuolloin Yhdysvaltain laivaston kuvaaja George Lawrence lähetti kehittelemänsä panoraamakameran leijan matkassa taivaalle keräämään kuvamateriaalia tuhosta ja sen laajuudesta.
Kuten tapana on, kun maailmalla tapahtuu, myös vuonna 1906 uutisoitiin järistysalueella olleiden suomalaisten kohtalosta. Turkulaisen Uusi Aura -lehden numerossa 46 kerrottiin 21. huhtikuuta muun muassa seuraavaa: ”Suomalaisia asuu San Fransiscossa paljon, mutta heidän lukumääräänsä on vaikeata arvata, suureksi osaksi sen tähden, että siellä on lukuisasti sellaisia suomalaisia, jotka eivät enää tunnusta kansallisuuttaan, vaan elävät amerikalaisten joukossa ja käyvät amerikalaisista."
Kaliforniaan on jo kauan ennustettu uutta tuhoisaa maanjäristystä. Luonnonmullistusta ennen ehti kuitenkin henkinen järistys iskeä koko maahan (ja maailmaan): kansakunnan yhdistämistä ja yhteistyötä tukenut tunnuslause Yes, we can muuttui yhdessä yössä yksinvaltiutta korostavaan muotoon Because I can.
Runollisuus on kuitenkin kaukana tapahtumasta, jonka kesto lasketaan sekunneissa mutta uhriluku usein jopa kymmenissätuhansissa. Huhtikuun 18. päivänä sattuneessa San Franciscon järistyksessä kuoli noin 3 000 ja kodittomaksi jäi 250 000 ihmistä. Myös aineelliset tuhot olivat valtavat. Sen jälkeen on seurannut monia vielä tuhoisampia järistyksiä, kuten Intian valtamerellä 2004, Kiinan Sichuanissa 2008 ja Haitilla 2010.
San Franciscon tuhoalueen kuvauksessa käytettiin ensimmäisen kerran tuoreeltaan hyväksi myös ilmakuvausta. Tuolloin Yhdysvaltain laivaston kuvaaja George Lawrence lähetti kehittelemänsä panoraamakameran leijan matkassa taivaalle keräämään kuvamateriaalia tuhosta ja sen laajuudesta.
Kuten tapana on, kun maailmalla tapahtuu, myös vuonna 1906 uutisoitiin järistysalueella olleiden suomalaisten kohtalosta. Turkulaisen Uusi Aura -lehden numerossa 46 kerrottiin 21. huhtikuuta muun muassa seuraavaa: ”Suomalaisia asuu San Fransiscossa paljon, mutta heidän lukumääräänsä on vaikeata arvata, suureksi osaksi sen tähden, että siellä on lukuisasti sellaisia suomalaisia, jotka eivät enää tunnusta kansallisuuttaan, vaan elävät amerikalaisten joukossa ja käyvät amerikalaisista."
Kaliforniaan on jo kauan ennustettu uutta tuhoisaa maanjäristystä. Luonnonmullistusta ennen ehti kuitenkin henkinen järistys iskeä koko maahan (ja maailmaan): kansakunnan yhdistämistä ja yhteistyötä tukenut tunnuslause Yes, we can muuttui yhdessä yössä yksinvaltiutta korostavaan muotoon Because I can.
