Komeron periltä osuu käsiin sininen kansio, johon on kerätty
lehtileikkeitä. Selailun perusteella useimmat ovat 1990-luvun alusta. Mistä
lehdet ovat silloin kirjoittaneet?
Osaatko vielä lukea?
kysyy Pirkka vuoden 1990 numerossa 4. Mitä ihmettä? ”Ymmärtävä, pitkäjänteinen
lukeminen, kirjoittamisesta puhumattakaan, on nopeasti kuihtumassa.” Siis sama
huoli, jota nykyään tämän tuosta käsitellään eri viestimissä, oli iso jo kolmekymmentä
vuotta sitten.
Ja aina vain pahenee. Artikkeliin haastatelluista professori
Reijo Wilenius oli sitä mieltä, että
”lukutaidon rapautumisen historia juontaa juurensa 1800-luvulle,
morse-lennättimen keksimiseen”. Suomessa oli hädin tuskin vielä opittu edes lukemaan,
kun taito alkoi jo rapautua! Wileniuksen mukaan keksintö johti siihen, että
lyhyet sanomat yleistyivät myös lehdistössä, ja sitä myöten pieniksi hajonneet
informaatioyksiköt levisivät edelleen radioon ja televisioon.
Artikkelissa mainitaan myös professori Lea Pulkkisen vetämä pitkittäistutkimus, jossa seurattiin
samanikäistä ihmisryhmää. Tutkimuksesta saadun väliaikatiedon perusteella
etenkin miesten lukeminen oli jo tuolloin masentavan vähäistä –
urheilu-uutisia lukuun ottamatta.
Mutta eteenpäin. Aamulehden artikkelin (14.10.1990) otsikko
hyppää silmille: Linkola toivoo kaiken
tappavaa epidemiaa.
Parhaillaan vielä jäytävä koronapandemia ei onneksi sentään
täysin toteuta viime vuonna edesmenneen Pentti
Linkolan toivetta. Suorapuheisen luonnonsuojelijan kolmenkymmenen vuoden
takaisia sanoja toistellaan yhä, joskin lieventäen ja toiveikkuutta
korostamalla: ”Kaksi ikuista häviäjää, luonto ja tulevat sukupolvet, on
hävinnyt viimeisen ottelunsa. Ihminen, typerin kaikista luontokappaleista, on
pelinsä pelannut. Se on menoa nyt.”
Tuolloin Linkolaa myös harmitti, ettei Irakin silloinen diktaattori
Saddam Hussein pystynyt sotiessaan parempaan
kuin öljyn hinnan nostamiseen.
Seuraavan jutun otsikko (AL 10.1.1990) voisi sekin olla
muutaman päivän takaisista lehdistä: Jättipalatsi
marmorista ja kullasta.
Kyse ei siis kuitenkaan ole venäläisen omistajan rakennushankkeesta,
vaan Romanian entisen diktaattorin Nicolae
Ceaușescun loisteliaasta palatsista. Tosin tuolloin vielä toimittajat
saivat ihmetellä vain ulkoapäin tuota suuruudenhullua rakennusta, jonka
omistaja oli syrjäytetty ja teloitettu vain parisen viikkoa aiemmin. Jutussa
huoneluvuksi mainitaan 7 000, Wikipedian mukaan huoneita on ”vain” 1 100.
Rakennuksesta tehtiin sittemmin Romanian parlamenttitalo.
Mikä lienee Mustanmeren rannalla sijaitsevan palatsin tuleva kohtalo?
Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaa käsitellään Aamulehden
artikkelissa Mikä tekee poliisista
raakalaisen? 30.3.1991. Aihe on saanut alkunsa maaliskuun alkupuolen
tapahtumista, joissa neljä poliisia pahoinpitelivät Rodney Kingin Los Angelesisssa.
”Peli oli tänä iltana vähän rankkaa, ja sinä hävisit”. Näin
poliisien väitetään todenneen sairaalassa maanneelle Kingille. Kuulostaa aivan
joltain toimintavideopeliltä, joita esitellään lehdissä. Noista ajoista peli ei
ole USA:n poliisivoimissa juuri muuttunut. Siitä todistaa George Floydin kokema kohtalo vielä vuoden 2020 toukokuussa Minneapolisissa.
Leikkeiden joukossa on myös pilapiirros, johon ei ole
merkitty lähdettä eikä päivämäärää. Ajoituksessa auttaa kääntöpuoli, jossa on jyväskyläläisen
tavaratalon mainos. Esimerkiksi naisten satiinipuseroa mainostetaan hintaan
450,−.
Eletään siis markka-aikaa.
Toisen puolen kielipoliittinen pilapiirros on RaimoR:n (Raimo Riihimäki) käsialaa. Suomi-neidon portaille on ilmestynyt
häijynnäköinen myyntimies laukkuineen. Laukuissa lukee sanat Videot,
Satelliitit, Kaapelit, Massakulttuuri, Maailma Oy Ab. Miehen arvelun mukaan tulevaisuudessa
kysyntää on sellaisilla videokaseteilla, joiden avulla voi opiskella suomen
kieltä: tulevien aikojen peruskoulussa sille nimittäin on luvassa enää pakollisen kolmannen
vieraan kielen asema.
Vuonna 2018 oltiinkin jo tässä: Suomen kielen
lautakunta esitti kannanottonaan, että Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen
kielipoliittisen ohjelman. Kannanotossa todetaan, että kieli itse ei ole
uhanalainen, mutta sen asemaa yhteiskunnassa uhkaa nopea heikkeneminen.
● ● ●
Miltä mahtaa asioiden kehitys näyttää seuraavien kolmenkymmenen vuoden kuluttua?