Maasta se pienikin ponnistaa

Ihmeellinen on luonto myös Islannissa. Luontodokumentin kuvaajat ovat totisesti tehneet parhaansa näyttääkseen huikaisevan kauniita kuvia maasta, jossa ei kasva puita kuin nimeksi ja maa on mustaa. Maisemaan on sen sijaan syntynyt mitä erilaisimpia muotoja ja pintoja. Jäätiköt ja kalliot ovat luonnon muokkaamia pysyvämpiä taideteoksia, pop up -taidetta edustavat värikkäät meritähdet tuhkanharmaata taustaa vasten.

Vastakohta islantilaisten (rikos)sarjojen synkkiin maisemiin ei voisi olla jyrkempi. Puuttomuus ja tummasävyisyys eivät houkuttelisi itseäni muuttamaan. Jotkut siitä huolimatta päättävät heittäytyä.

Dokumentti sai tarttumaan kirjaan, jonka päätymistä hyllyyn aivot ovat yrittäneet jäljittää. Satu Rämön Islantilainen voittaa aina (2015) on saanut alaotsikokseen Elämää hurmaavien harhojen maassa. Rämö kirjoittaa ensitutustumisestaan maahan Helsingin kauppakorkeakoulun vaihto-oppilaana vuonna 2003 ja sen jälkeisestä ajasta, kun elämä vei sinne kokonaan.

Opiskeluaikanaan Rämö haastatteli Islannin entistä presidenttiä Vigdís Finnbogadóttiria, joka virassaan (1980−96) oli niin suosittu, että hänet valittiin kolmasti uudelleen. Melkoinen saavutus, olihan hän ylipäänsä maailman ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispuolinen valtiojohtaja.

Aika tuntuu kovin lyhyeltä – se, että naisen valinnasta valtion johtoon tulee elokuussa kuluneeksi vasta 40 vuotta. (Perimysjohtajia ei siis lasketa, mutta kukaan ei silti unohda Hänen ylhäisyyttään Elisabetia.) Sattumoisin samainen 40 vuotta katsottiin vuonna 1915 islantilaisnaisille sopivaksi iäksi saada äänioikeus.

Vigdís Finnbogadóttirilla on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, että Islanti on vuodesta 2009 alkaen yhtäjaksoisesti pitänyt ensimmäistä sijaa tasa-arvoa tutkivassa The Global Gender Gap Indexissä. Siinä tarkastellaan vuosittain, miten koulutuksellinen, taloudellinen ja poliittinen yhdenvertaisuus on eri maissa toteutunut. 

Toisaalta myös islantilaismiehet ovat lisänneet sukupuolten tasa-arvoa. Heille kuten naisillekin kuuluu pakollinen 3 kuukauden isyysvapaa, jota ei voi siirtää äideille. Loput 3 kuukautta voi jakaa haluamallaan tavalla. 

Siksi työmarkkinoilla ei pelätä synnytysikäisiä naisia, vaan sekä naista että miestä voidaan pitää samanlaisena rekrytointiriskinä. ”Kun lapsia syntyy, niitä syntyy myös isille. Islannissa työnantajat hyväksyvät tämän nikottelematta.”

Muutenhan johto-, esimies- ja asiantuntijatehtäviin voisi palkata vain yli 50-vuotiaita naisia. Miehet kun ovat lisääntymiskykyisiä hamaan hautaan asti.

 
The Global Gender Gap Indexissä kärkimaiden joukkoon sijoittuu luonnollisesti myös Suomi muiden Pohjoismaiden tapaan.

Kumpikohan islantilaisille merkitsee enemmän: ensimmäinen naispuolinen presidentti maailmassa vai miesten jalkapallomenestys EM-kisoissa vuonna 2016? Kumpi muistetaan siellä paremmin? Entä maailmalla?

Oikutteleva radio vie hermot

Onhan keittiöradioni vanha, mukaan lähtenyt muisto muualta. Silti se yhä toimii sinänsä hyvin. Sillä vaikuttaa kuitenkin olevan oma tahto, jolla se härnää kuuntelijaa.

Seuralaisena radio on siitä helppo, että sen voi sulkea, kun ei enää jaksa kuunnella, eikä se moisesta loukkaannu. Kuuntelu sen sijaan vaatii usein pitkää pinnaa, sillä radiossani on yhdellä säädöllä yleensä kolme äänenvoimakkuutta. Selvimmin sen huomaa ohjelmissa, joissa sekä puhutaan että soitetaan musiikkia.

Kun studiopuhe kuuluu sopivasti, välissä soitettu musiikki hiljenee melkein muminaksi. Jos mukaan otetaan puhelinyhteys ulkopuoliseen, tämän puhe voimistuu kailotukseksi. Samoin erilaiset tunnusmusiikit raastavat hermoja.

Korva joutuu koville: milloin se joutuu venymään kohti äänilähdettä kuullakseen paremmin, milloin kääntymään pois välttyäkseen siltä. Koko ajan ei jaksa nousta säätämään, vaikka siitä saisikin samalla taukoliikuntaa.

   

Radionkuunteluun liitetään tavallisesti myönteisiä sanoja ja tuntemuksia kuten leppoisa, rentouttava, mukava. Vaikka sisältö olisi kaikkea tätä, kuunteleminen voi äänen oikuttelun takia muuttua hyvinkin ärsyttäväksi. Joskus aiemmin radiossani kanava saattoi yhtäkkiä vaihtua toiseen kesken kaiken, sittemmin laite muutti taktiikkaansa nykyiseen mainoskielen suuntaan: saat kolme yhden hinnalla.