Komeron periltä osuu käsiin sininen kansio, johon on kerätty lehtileikkeitä. Selailun perusteella useimmat ovat 1990-luvun alusta. Mistä lehdet ovat silloin kirjoittaneet?
Osaatko vielä lukea? kysyy Pirkka vuoden 1990 numerossa 4. Mitä ihmettä? ”Ymmärtävä, pitkäjänteinen lukeminen, kirjoittamisesta puhumattakaan, on nopeasti kuihtumassa.” Siis sama huoli, jota nykyään tämän tuosta käsitellään eri viestimissä, oli iso jo kolmekymmentä vuotta sitten.
Ja aina vain pahenee. Artikkeliin haastatelluista professori Reijo Wilenius oli sitä mieltä, että ”lukutaidon rapautumisen historia juontaa juurensa 1800-luvulle, morse-lennättimen keksimiseen”. Suomessa oli hädin tuskin vielä opittu edes lukemaan, kun taito alkoi jo rapautua! Wileniuksen mukaan keksintö johti siihen, että lyhyet sanomat yleistyivät myös lehdistössä, ja sitä myöten pieniksi hajonneet informaatioyksiköt levisivät edelleen radioon ja televisioon.
Artikkelissa mainitaan myös professori Lea Pulkkisen vetämä pitkittäistutkimus, jossa seurattiin samanikäistä ihmisryhmää. Tutkimuksesta saadun väliaikatiedon perusteella etenkin miesten lukeminen oli jo tuolloin masentavan vähäistä – urheilu-uutisia lukuun ottamatta.
Mutta eteenpäin. Aamulehden artikkelin (14.10.1990) otsikko hyppää silmille: Linkola toivoo kaiken tappavaa epidemiaa.
Parhaillaan vielä jäytävä koronapandemia ei onneksi sentään täysin toteuta viime vuonna edesmenneen Pentti Linkolan toivetta. Suorapuheisen luonnonsuojelijan kolmenkymmenen vuoden takaisia sanoja toistellaan yhä, joskin lieventäen ja toiveikkuutta korostamalla: ”Kaksi ikuista häviäjää, luonto ja tulevat sukupolvet, on hävinnyt viimeisen ottelunsa. Ihminen, typerin kaikista luontokappaleista, on pelinsä pelannut. Se on menoa nyt.”
Tuolloin Linkolaa myös harmitti, ettei Irakin silloinen diktaattori Saddam Hussein pystynyt sotiessaan parempaan kuin öljyn hinnan nostamiseen.
Seuraavan jutun otsikko (AL 10.1.1990) voisi sekin olla muutaman päivän takaisista lehdistä: Jättipalatsi marmorista ja kullasta.
Kyse ei siis kuitenkaan ole venäläisen omistajan rakennushankkeesta, vaan Romanian entisen diktaattorin Nicolae Ceaușescun loisteliaasta palatsista. Tosin tuolloin vielä toimittajat saivat ihmetellä vain ulkoapäin tuota suuruudenhullua rakennusta, jonka omistaja oli syrjäytetty ja teloitettu vain parisen viikkoa aiemmin. Jutussa huoneluvuksi mainitaan 7 000, Wikipedian mukaan huoneita on ”vain” 1 100.
Rakennuksesta tehtiin sittemmin Romanian parlamenttitalo. Mikä lienee Mustanmeren rannalla sijaitsevan palatsin tuleva kohtalo?
Yhdysvaltojen poliisiväkivaltaa käsitellään Aamulehden artikkelissa Mikä tekee poliisista raakalaisen? 30.3.1991. Aihe on saanut alkunsa maaliskuun alkupuolen tapahtumista, joissa neljä poliisia pahoinpitelivät Rodney Kingin Los Angelesisssa.
”Peli oli tänä iltana vähän rankkaa, ja sinä hävisit”. Näin poliisien väitetään todenneen sairaalassa maanneelle Kingille. Kuulostaa aivan joltain toimintavideopeliltä, joita esitellään lehdissä. Noista ajoista peli ei ole USA:n poliisivoimissa juuri muuttunut. Siitä todistaa George Floydin kokema kohtalo vielä vuoden 2020 toukokuussa Minneapolisissa.
Leikkeiden joukossa on myös pilapiirros, johon ei ole merkitty lähdettä eikä päivämäärää. Ajoituksessa auttaa kääntöpuoli, jossa on jyväskyläläisen tavaratalon mainos. Esimerkiksi naisten satiinipuseroa mainostetaan hintaan 450,−. Eletään siis markka-aikaa.
Toisen puolen kielipoliittinen pilapiirros on RaimoR:n (Raimo Riihimäki) käsialaa. Suomi-neidon portaille on ilmestynyt häijynnäköinen myyntimies laukkuineen. Laukuissa lukee sanat Videot, Satelliitit, Kaapelit, Massakulttuuri, Maailma Oy Ab. Miehen arvelun mukaan tulevaisuudessa kysyntää on sellaisilla videokaseteilla, joiden avulla voi opiskella suomen kieltä: tulevien aikojen peruskoulussa sille nimittäin on luvassa enää pakollisen kolmannen vieraan kielen asema.
Vuonna 2018 oltiinkin jo tässä: Suomen kielen lautakunta esitti kannanottonaan, että Suomi tarvitsee pikaisesti kansallisen kielipoliittisen ohjelman. Kannanotossa todetaan, että kieli itse ei ole uhanalainen, mutta sen asemaa yhteiskunnassa uhkaa nopea heikkeneminen.
● ● ●
Miltä mahtaa asioiden kehitys näyttää seuraavien kolmenkymmenen vuoden kuluttua?
