Koska television tarjonta on lähestulkoon kokonaan jo ennen esitettyä, on toisinaan ”pakko katsoa” jotain jo näkemäänsä uudemman kerran. Kärkeen nousee sarja Nuori Morse (Endeavour) siitäkin huolimatta, että paluusta päähenkilön nuoruuteen on tehty hiukan ärsyttävä keino jatkaa suosituksi tullutta alkuperäistä sarjaa. John Thaw’n (1942−2002) esittämän komisario Morsen roolin myötä nuorempi näyttelijä Shaun Evans (1980−) sai oman sarjansa, jota esitettiin vuosina 2012−2023. Nimettiinköhän sarja todella löytöretkeilijä James Cookin (1728−1779) tutkimusaluksen mukaan?
Silti vieläkin ärsyttävämpää kuin nuori vastine alkuperäiselle päähenkilölle on kehitellä uusi sarja tuomalla mukaan joku aiemman päähenkilön perheenjäsen. Muistuttaa otsikoiden perusteella viihdeuutisointia siinä, että kun julkkiksesta on otettu irti kaikki, mikä on ollut otettavissa, siirrytään tarinoimaan kenestä tahansa lähi- tai etäsukulaisesta. Ketä mahtaa kiinnostaa?
Jutun tekeminen tunnetun henkilön sukulaisista puolestaan vie takaisin poliisisarjojen nykytrendiin: On kertynyt jo suorastaan lista sarjoista, joissa rikosten ratkaisemisen parissa puuhastelee milloin pappi tai nunna, milloin siivooja tai kirjakauppias − kuka milloinkin. Saavat jäädä väliin.
Poliisisarjana Nuori Morse on kannattanut katsoa kerran ja toisenkin siksi, että Morse on nimenomaan ammattiinsa kouluttautunut poliisiviranomainen rikoksia selvittämässä. Tosin myös yliopistossa opiskelleena hän on harvinainen poikkeus muussa virkakunnassa ja sen vuoksi toisinaan irvailun kohde. Myös mieltymys oopperamusiikkiin erottaa hänet työyhteisönsä muista jäsenistä.
Muistikuva Thaw’n esittämästä komisariosta piirtyy eteen väsyneenä ja pukeutumiseltaan hieman repsahtaneena. Nuorempi versio sen sijaan on salskea ja ilo silmälle täydellisesti istuvassa puvussaan. Vaikka päähenkilön tärkein ominaisuus onkin terävä äly, nuorella rikoskonstaapelilla vaikuttaa olevan tarve esiintyä edukseen yllättävissäkin tilanteissa: Jouduttuaan viikoiksi pidätetyksi virastaan hän haluaa olla yksin ja vetäytyy viettämään aikaa ystävän lainaamalle mökille. Kun ystävä sitten kerran saapuu sinne yllättäen, hän tapaa Morsen hakkaamassa halkoja − yllään valkoinen paita ja kaulassa solmio.
Nuori Morse on paikoin hellyttävää ajankuvaa. Työn aloittaessaan tulokas saa esimiehekseen rikoskomisario Thursdayn, jolle vaimo antaa aamuisin paperiin käärityt lounasvoileivät. Morse oppii muistamaan, millaisia lisukkeita leipien välissä eri viikonpäivinä on. Hän myös puhuttelee aina kohteliaasti pomonsa tytärtä Joania miss Thursdayksi, mikä ajan mittaan alkaa puhuteltua jo huvittaa.
Huomiota poliisin työskentelyssä herättää se, että nykyaikaan verrattuna todistusaineistoa käsitellään varsin huolettomasti: paljain käsin poimitaan rikoksesta jääneitä konkreettisia todisteita. Yhtä huolettomasti rikostutkinnasta keskustellaan julkisilla paikoilla, erityisesti oluen ääressä. Aivan kuin olettaen, että kaikki lähellä olevat automaattisesti sulkisivat korvansa asioilta, jotka eivät heille kuulu.
Jos on poliisi vähillä lounaseväillä selvinnyt 1960-luvulla työpäivästään, aikojen kuluessa yksi asia ei tämän lajin sarjoissa näytä muuttuneen: Syy ja perustelu kaikkeen, mikä syytä vaatii, on työ. Työ menee aina ja kaikessa yksityiselämän edelle. Päähenkilöstä on tehty niin korvaamaton, ettei vuorolistoja ilmeisesti noudateta. Jos poliisilla on perhe, siltä ja ystäviltä odotetaan loputonta ymmärtämystä.
Mikäli tarkastellaan Nuori Morse ‑sarjaa vain valmistusajankohdan näkökulmasta, voi sanoa, että kaikkein parasta on se, ettei siinä näy yhtä ainoaa kännykkää. Katsomiskokemus on tuhannesti miellyttävämpi kuin varmaan useimmissa muissa 2000-luvulla tehdyissä sarjoissa, joissa kännykkä on oikeastaan varastanut pääosan paikan.
Nuori Morse ‑sarjan tekijät ovat keksineet liikuttavan tavan sitoa nuori ja vanha päähenkilö yhteen. Kun Shaun Evans ensimmäisessä jaksossa tapaa jutun yhteydessä paikallislehden päätoimittajan, jota esittää John Thaw’n tytär Abigail Thaw, päätoimittaja kysyy nuorelta Morselta, ovatko he tavanneet aiemmin. Morse vastaa kieltävästi, mihin päätoimittaja toteaa, että ehkä toisessa elämässä.
Jakson loppukohtauksessa Morse on jo lähdössä muualle, koska työ uudessa työyhteisössä ei ollut sujunut odotusten mukaisesti. Häntä asemalle kyyditsevä Thursday haluaa hänen jäävän ja kysyy, missä ja millaisena hän sitten näkee tulevaisuutensa. Peruutuspeiliin vilkaisevaa nuorta Morsea katsoo vanhemman Morsen hahmo.
