Tietoisesti hämärrettyä historiankirjoitusta tämäkin

Seinältä riippuva kalenteri oli kuollut vanhuuteen kolme ja puoli vuotta sitten. (Asko Sahlberg: Häväistyt 2011)

Kolme ja puoli vuotta sitten oltiin yhdenlaisen maailmanvalloituksen kynnyksellä: koronapandemia piilossaan odotti lähtölaskentaa. Joskus menneisyydessä ensimmäistä löydettyä tapausta olisi saatettu jossain pitää uuden ajanlaskun aloituksena. Nykyaikana maapalloa ravistellutta pandemiaa pidetään vain merkittävänä taitekohtana historiassa. Koska teknologian avulla koko olemassaolomme on laitettu valmiisiin raameihin, olisihan ollut aika mahdotonta ruveta yhtäkkiä ”markkinoimaan” maailmalle vuotta 1.

Wikipedian mukaan erilaisia ja eri aikoihin sijoittuvia ajanlaskun aloituksia tai laskentatapoja on tai on ollut eri kulttuureissa toistakymmentä. Niiden lähtökohtana on pidetty muun muassa maastapakoa (juutalaisten lähtö Egyptistä), Rooman perustamista (noin 753 eaa.) sekä vallankumousta (Ranskassa 1792). Kaikki eivät ole niin sanotusti kestäneet aikaa, eli niistä on luovuttu ja ajanlaskun lähtökohdaksi otettu jokin muu huomattava tapahtuma.

On merkille pantavaa, että Rooman perustamisen ajankohdaksi Wikipedia mainitsee noin 753 eaa. Useissa muissakin artikkelin yli 2 000 vuoden takaisiin tapahtumiin liittyvissä maininnoissa käytetään samaa lyhennettä. Sillä halutaan siis ilmaista, että kaikki muut suhteutetaan nykyisin yleisimmin käytössä olevaan ajanlaskutapaan ja sen alkukohtaan. Mistään ei vain ilmene, mikä se alku on. Minkä suhteen kaikki muut alut tulevat ennen tai jälkeen? Mihin ajankohtaan ikään kuin tyhjyydessä roikkuva eaa. oikein viittaa?

Jos ihminen on elänyt vain eaa.- ja jaa.-ajassa, kai häntä sentään kiinnostaa tietää, mikä on ollut se merkittävä tapahtuma, johon lyhennetyillä sanoilla ennen ajanlaskun alkua tai jälkeen ajanlaskun alun viitataan. Uudemmat lyhenteet eivät kerro siitä mitään toisin kuin aiemmin yleisesti käytetyt eKr. ja jKr., siis ennen Kristusta ja jälkeen Kristuksen. Ne sentään sijoittavat ajanlaskun aloituksen jotakuinkin tiettyyn kohtaan historiankulussa, siis historiallisen henkilön, Jeesuksen, syntymään yli 2 000 vuotta sitten.

Selittämättä selviä lyhenteitä on ilmeisesti pidetty häiritsevinä, koska ne viittaavat uskontoon. Uudempien ”mitäänsanomattomien” lyhenteiden käyttö ei kuitenkaan muuta tosiasiaa, että laajasti eri puolilla maailmaa edelleen eletään mainitusta lähtökohdasta aloitetun ajanlaskun mukaan, haluttiin tai ei.

Voiko käydä niin, että viimeistään tulevilta sukupolvilta hämärtyy tietämys siitä, mihin perustuu päiväyksen vuosiluku, jonka mukaan täällä elämme?

 

Kielipoimintoja

Verkossa julkaistussa kuvakoosteessa muuatta kuvaa esitteli seuraava teksti: ”Kashmirin nuorison ja poliisin välillä on ollut runsaasti yhteydenottoja sen jälkeen, kun poliisi pidätti separatistijohtaja Asiya Andrabin.” 

Näinkin voi tietysti olla. Nuoret ovat puhelimet kuumina lähettäneet poliisille viestejä, joiden sisältöä en ryhdy arvailemaan. Poliisi tuskin on aloittanut mitään soittokierrosta, koska eihän sillä ole voinut valmiina olla kahakoissa mukana olleiden yhteystietoja.

Tämäntyyppisiä uutisia kerrotaan niin usein, että asiayhteydestä voi nopeasti päätellä kirjoittajalla olleen toinen tarkoitus. Todennäköisemmin hän siis tarkoitti sanoa, että Kashmirin nuorison ja poliisin välillä on ollut yhteenottoja. 

• • • 

Mitä kieltä mahtavat olla lanula, osela, sivela ja tetola? Eivät mitään – tai voivat ollakin, mutta en ole sellaista kieltä opiskellut. Miten ärsyttävältä kuulostaakaan vaikkapa sivela, joka on tähän asti ollut Tampereen kaupungin käyttämä lyhenne sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnasta.

Aamulehden mukaan (3.9.) nämä Tampereen kaupungin käyttämät lyhenteet ovat onneksi jäämässä historiaan. Muutoksen mahdollistaa aloite, jossa toivottiin kaupungin käyttävän sekä toimielimiensä nimissä että päätöksenteossa yleistajuista suomen kieltä. Kiitos aloitteentekijöille!

Vastedes puhutaan selkeästi sivistys- ja kulttuurilautakunnasta. Miten kummassa joskus onkin päädytty elämänlaatupalveluihin? Samoin suorastaan lapsenkieliseltä kuulostavasta tetolasta eli terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnasta vaihdetaan jämäkkään sosiaali- ja terveyslautakuntaan.

Tuntuu, että tämäntyyppisiin nimiin pyritään nykyään mahduttamaan kaikki mahdollinen toimialueen sisältö, mikä tekee niistä pitkiä ja kömpelöitä. Tampereen kaupungin lautakuntien uudet nimet ovat helposti ymmärrettäviä ja aivan kohtuullisen pituisia sanoja. 

• • • 

Heti tänään silmiin osui lehtijutun onneton väliotsikko Soitti häkeen (Iltalehti 6.9.). Juttu kertoi pahoinpitelytapauksesta, jonka selvittämiseen tarvittiin poliisin apua. Tekstin mukaan avunpyytäjä soitti siis hätäkeskukseen. Toivottavasti vastaavanlaiset lyhenteet eivät ala yleistyä asiaviestimien sivuilla.