Suomesta katsoen Texasissa Yhdysvalloissa tehtiin äskettäin käsittämättömiä päätöksiä. Texas kuuluu joukkoon osavaltioita, joissa on viime syksyn presidentinvaalien jälkeen ryhdytty lainsäädännöllä entisestään rajoittamaan äänioikeuden toteutumista. Toisaalta samoihin aikoihin siellä on hyväksytty myös laki, joka laajentaa aseenkanto-oikeutta. Kaikille täysi-ikäisille voi siis huoletta antaa käteen konkreettisen aseen mutta mahdollisuutta mielipiteen ilmaisuun äänestämällä ei.
Voipa käydä seuraavissa vaaleissa niinkin, että äänestämään aikovaa uhataan asein jättämään aikeensa. Tai niin, että äänestäjän itsensä on tartuttava aseeseen puolustaakseen oikeuttaan päästä antamaan äänensä.
Nyt siis Texasissa saattaa kauppaan tai lenkille lähtijän mieleen tulla ensimmäiseksi tarkistaa, että ase on mukana. Onko aseen kuljettaminen mukana niin arkipäivää, ettei sitä ja sen käyttöön liittyviä vaaroja sen kummemmin ajatella?
Kun joku nostaa takin lievettä näyttääkseen pilkottavan aseenperän, se aseita kannattavien mielestä toimii pelotteena lainkuuliaiselle kansalaiselle. Mitä useammalla on ase, sitä laajemmalle leviää myös vaara joutua sen kohteeksi. Jospa ahdistettuna tekeekin mieli kokeilla, kumpi on nopeampi?
Kaikkiin tilanteisiin ei tietenkään liity suoraa uhkaa. Aseilla todennäköisesti myös ”leikitään”, jos kerran niitä kaikkialle viitsitään kantaa mukana. Leikitkään eivät silti aina pääty hyvin, eikä toisten huvi naurata kaikkia.
Osavaltioista Texas kuuluu aselaeiltaan jo muutenkin sallivimpiin ennen viimeksi hyväksyttyä uutta lakia. Sen mukaan aseen voi saada ilman aseenkantolupaa, taustojen tarkistusta tai aseenkantoon kuuluvaa koulutusta. Ikään kuin pelkkä 21 vuoden ikävaatimus takaisi ihmisestä jotain.
Vaikea uskoa, että buutsinsa varressa pyssyään piilotteleva texasilainen kykenee samalla tavoin piilottamaan todellisen luontonsa. Jos hän lähtee ajattelutavasta, että minulla on oikeus puolustautua asein, kun henkeäni uhataan, onko hän yhtä valmis ajattelemaan samoin myös siitä toisesta, joka uhkaavaksi kokemassaan tilanteessa aseellaan surmaa esimerkiksi hänen läheisensä? Toteaako hän vain, että ikävää, että näin kävi, mutta laki on kaikille sama. Ei muisteta pahalla.
Kylmäverisimmät amerikkalaispoliisit, siis ne, joita ei näytä liikuttavan vähääkään, jos he tietyissä tilanteissa käyttävät virka-asettaan liian hätiköidysti, antavat tavallisille kansalaisille väärää esimerkkiä. Kukaan ei tunnu pitävän itseään syyllisenä, vaikka olisi tappanut ihmisen, joka ei ole aiheuttanut vaaraa itselle tai muille. Puolustusasianajajien mukaan syy tuntuu aina perimmiltään olevan uhrin. Poliisin selviäminen yleensä ilman rikoksen mukaista tuomiota saattaa siis erehdyttää tavallisen texasilaisen luulemaan, ettei hänelläkään olisi vastaavassa tilanteessa mitään huolta.
Vai pelottaako texasilaista aseenkantajaa sittenkin ylireagoinnin mahdollisuus, joka saattaa johtaa hänet kuolemanselliin asti?
Maassa, jossa on käytössä kuolemanrangaistus, sama ihminen voi toisaalta kannattaa teloitusta ja toisaalta pitää aborttia murhana. Juuri Texasissa teloituksia on toimeenpantu kaikkein eniten: vuosien 1976 ja tammikuun 2021 välillä 570. Kaukana toisella sijalla on Virginia, teloituksia 113.
Yhdysvaltoja pidetään monessa asiassa edelläkävijänä ja mallimaana, mutta onneksi kaikki sieltä ei ole rantautunut Suomeen asti. Ainakaan Texasista.
