Säästäjän ensiapu

Pakinakokoelmassa Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla (2001) äskettäin edesmennyt kirjailija Sinikka Nopola kirjoitti muun muassa yökyläilystä ja paperilakanoista. ”Monet länsisuomalaiset ovat säästäneet sinisiä ja vihreitä paperilakanoita, joista tuli 1970-luvulla yökylään joutuneen länsisuomalaisen symboli.”

Kirjoituksesta on jo kaksi vuosikymmentä, joten nyt paperilakanoita tuskin enää löytyy säästäväisimmänkään länsisuomalaisen kodin kätköistä.

Jossain vaiheessa, kun kotoa ei löydy enää myöskään paperisia sanomalehtiä, voi joutua havahtumaan karuun todellisuuteen. Yökyläilyn sijaan saattaa olla edessä pidempi retki pois, muutto. Koko omaisuus on siirrettävä muualle.

Säästäväisellä länsisuomalaisella ei ole mitään hätää: Hänellä on lehtikorissaan paksu pino aikojen kuluessa jaettuja markettien isoja mainossivuja, jotka hän on alun perin tarkoittanut biojätteelle. Biojätteen sijaan niihin kääriytyvät särkyvät astiat, maljakot, ruukut ja kaikki enemmän tai vähemmän tärkeät pikkuesineet. Eihän niitä voi pelkiltään latoa muuttolaatikoihin. Miten tästä selviydyttäisiin ilman sanomalehtiä?

Miten tulevaisuuden muuttajat digitaalilehtineen selviytyvät?

Paperi ei ole ainoa materiaali, jota säästäväisen länsisuomalaisen kodista yllättäen löytyy. Kauan ennen muovikassien ”viraltapanoa” kaappien ja komeroiden sopukoihin on piiloutunut kymmenittäin, ellei sadoittain pieniä, keskikokoisia ja isoja muovikasseja. Niitä putkahtelee esiin odottamattomistakin paikoista. Voisi perustaa muovikassikaupan tai jopa museon. Monen liikkeen mainoskassilla kun ei ole enää liikettä, jota edustaa.

Näin ollen muuttaja voi hyödyntää myös muovikasseja esimerkiksi vaatteiden ja muiden tekstiilien sekä särkymättömien tavaroiden pakkaamiseen.

On aika pakata ja myös aika purkaa. Vaikka purettaessa epätoivo iskee lattian täyttävistä rutistetuista paperitolloista ja loputtomista muovikasseista ja -pusseista, on niitä syytä myös kiittää avusta ennen viemistä jätteenkierrätykseen. Astiat pääsevät ehjinä perille ja vaatteet puhtaina.

Säästäväisellä länsisuomalaisella on kuitenkin itsetutkiskelun paikka.

 

Tillit punttiin

Luulisi, että kirjaimia voi laittaa jonoon niin monin eri tavoin, että jokaiselle asialle riittäisi oma sanansa. Kaikella näyttäisi kuitenkin olevan rajansa, myös kirjainyhdistelmillä. Kun täysin erimerkityksisiä asioita nimetään samoin sanoin, kyseessä on homonymia.

Tartutaan esimerkiksi punttiin. ”Miksi uudet tillipuntit tulevat joka vuosi yhä nopeammin?” kyselee Sinikka Nopola pakinakokoelmassaan Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla (2003, viides painos). Tulitikkupunttiin menee 10 tikkurasiaa, vaan paljonko tilliä sanaan mahtuu?

Kolmanneksi puntti merkitsee housunlahjetta, myös sukkahousujen. Muutenkin monikäyttöiseksi todetun vaatekappaleen punttia voisi varmaan käyttää myös tillin säilytykseen.

Lisäksi puntteja voi riippua seinällä kellon punnuksena tai niitä voidaan päinvastoin nostella paremman lihasvoiman toivossa kuntosalilla.

Tai otetaanpa tabletti. Sellaisen voi nielaista taltuttamaan kehon särkyjä tai laittaa pesukoneeseen puhdistamaan astioita. Toisenlaisia tabletteja käytetään pöydän kattamiseen. Silti sama sana kelpasi vielä teknologian käyttöön, kun kooltaan ja muodoltaan kirjaa muistuttava tietokone nimettiin samoin. 

Maali pintaan vai tähtäimeen? Maali merkitsee niinkin erilaisia asioita kuin pinnoille levitettävää väri- tai suoja-ainetta ja kohdetta, jota kohti pyritään tai johon yritetään osua. Tapoja on monia lajin mukaan. Vastaavanlainen kahtaalle osoittava sana on basilika. Sillä voi maustaa ruokansa tai sen sisälle voi astua.

Mihin hävisi kokin leipäjuuri – juuri äskenhän se odotti hänen jalkojensa juuressa. Tämän monisyisen sanan käyttötavoista annetaan Kielitoimiston sanakirjassa lukuisia esimerkkejä. Ajallisesti juuri voi tarkoittaa sekä tätä hetkeä parhaillaan että hetkeä vastikään: Katson juuri televisiota. Näin hänet juuri. 

Sanalla voi myös tähdentää ja vahvistaa (Juuri sitä tarkoitin) tai kielteisissä ilmauksissa lieventää sanomaansa (Hän ei juuri koskaan käy ulkona). Lisäksi sanaan sisältyy merkitys vaivoin, hädin tuskin (Lanka riitti juuri ja juuri toiseenkin sukkaan). 

Vaikka homonyymit luultavasti harvemmin aiheuttavat pahoja sekaannuksia, se mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Erityisesti silloin kun sanalle on annettu tavallista useampia merkityksiä ja kun kieli ei vielä riittävästi ole käyttäjän hallussa. 

Ehkä syy homonyymien määrään piileekin kekseliäisyyden puutteessa?