Nimestä nimitykseksi

 

Joukko tavallisimpia suomalaisia etunimiä on saanut hieman kyseenalaisen kunnian edustaa yhdyssanan osana jotain yleistä, yleensä tietyntyyppistä ihmistä. Toinen osa voi olla substantiivi tai adjektiivi, ja osia yhdistää usein kirjaimen tai kahden alkusointu.

Nimitykset ilmaisevat ihmisestä usein jotain kielteistä, kuten itkuiikka, kuumakalle ja laiskajaakko. Kahdella jälkimmäisellä on jopa sanalliset (vaan ei merkitykselliset) vastapainot kylmäkalle ja ahkeraliisa. Ahkeraliisaksi voidaan toki kutsua uurastajaakin, yleensä sillä tarkoitetaan suosittua koristekasvia. Kylmäkallen voi puolestaan ottaa mukaan pakastimesta, mutta sillä voidaan viitata myös ihmiseen, joka muka nukkuu sängyssään. Tarkemmin katsottaessa paljastuukin harhautus: peiton alla on pelkkiä tyynyjä ja nukkuja tiessään.

Myös sanoissa helppoheikki ja häntäheikki kuuluu kielteinen sävy. Markkinoiden hauskuuttajasta helppoheikki siirtyi aikoinaan muun muassa politiikassa käytetyksi haukkumasanaksi (Suomalainen fraasisanakirja 1983). Moni toisten silmissä häntäheikki pitää itseään mieluummin melkoisena naistenmiehenä.

Jotkin nimitykset voivat viitata myös ammattiin, kuten kellokalle, lappuliisa eli parkkipirkko, ovimikko sekä vanhojen kotimaisten elokuvien puhelinkeskuksen hoitaja sentraalisantra. Ajankäyttöä seuraava kellokalle kyttää työpaikalla ja parkkipirkko kadulla, sentraalisantra taas juorusi ihmisten asiat kylillä. Nykyäänhän mitään välikäsiä ei enää tarvita.

Niin ikään vanhojen Suomi-filmien perinteisistä sukupuolirooleista muistuttavat sanat kahvikaisa (-pannu) ja taskumatti. Emännät palkitsivat talosta taloon kiertäneen Santran pannukahvilla, jota hän ryysti sokeripala huulessa lautaselta. Miesten kesken puolestaan kaivettiin esiin taskusta väkevämpää, joka tosin kelpaa myös kassialmalle.

Kun sille päälle sattuu, kuumakallesta voi tulla myös vauhtiveikko. Vauhtiveikko hurjastelee huolettomasti pitkin penkereitä, kunnes mustamaija tulee ja vie.

Jos monia näistä ihmistä kuvaavista sanoista käytetäänkin henkisen närästyksen vallassa, ainakin yhden ”olennon” päivittäistä vierailua kaipaa jokainen: kuuluuhan unijukka eli nukkumatti tasapainoisen elämän kulmakiviin.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kukapa ei haluaisi olla se, jota toiset jopa kadehtien kutsuvat onnenpekaksi?

Ei nimi naistakaan pahenna

Suomalaisittain tutunkuuloiset sanat saavat yllättävissä yhteyksissä ajatuksen poukkaamaan polultaan. Kirjaa lukiessa katse kompastui nimeen Andrew Pulver. The Guardian -lehdessä työskentelevä Pulver analysoi Petri Nevalaisen kirjoittamassa Meryl Streep -elämäkerrassa (2011) amerikkalaisnäyttelijän uraa ja hämmästeli hänen valintaansa Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin rooliin elokuvassa Rautarouva.

Lähteen mukaan sukunimi Pulver juontaa juurensa Saksaan ja aškenasijuutalaisiin. 1400-luvulla jauheeseen (powder) viittaava sana levisi lääketieteestä sotasanastoon, kun alettiin valmistaa ruutia (gunpowder). Englannissa sukunimi on ensi kerran merkitty kirjoihin 1600-luvun puolessa välissä.

Jauhemaisuuteen viittavia sanoja, kuten pesupulveri tai päänsärkypulveri, ei juuri enää käytetä suomen kielessä. Myöskään Väestörekisterin nimipalvelussa Pulveria ei esiinny.

Toisella kertaa huomio kiinnittyi nimeen Sandali. Lähteen mukaan tätä hyvin harvinaista nimeä käytetään sekä sukunimenä (82 %) että naispuolisena etunimenä (18 %). Sukunimi Sandali on lähtöisin Italian Toscanasta. Etunimekseen sen on saanut muun muassa intialainen näyttelijä Sandali Sinha.

Jalkinemyyjän on syytä olla ahkera. Muuten tulee kenkää. (Sitaatin lähde ei tiedossa.)

Kelpaisiko sandaali?

Siinä missä edellinen olisi mitä oivallisin sukunimi ahkeralle kenkämyyjälle, suomalaisittain ajatellen jalkapalloilijalla ei voisi juuri osuvampaa sukunimeä olla kuin Pallotta. Tosin lähteen mukaan italian kielestä peräisin oleva nimi juontuu sanasta ’palla’, joka merkitsi tykin- tai kanuunankuulaa (cannonball). 

Italialainen Leonida Pallotta oli lajin edustaja 1930-luvulla, nykyisistä mainittakoon amerikkalainen Jake Pallotta (s. 1977). Lähelle osuu myös jälkimmäisen maanmies James Pallotta, joka on italialaisen jalkapalloseura AS Roman osaomistaja ja puheenjohtaja.

Joka pallotta pelaa, se maalitta jää.

Vastaavat kielelliset samankaltaisuudet toimivat varmasti myös toiseen suuntaan: jossain toisessa kielessä suomalainen nimi voi samaan tapaan herättää hämmennystä tai huvittunutta mielenkiintoa.

Eino Leinon päivänä

Hämäävät sanat

Mielestäni ristikoita ei ratkota googlaamalla valmiita vastauksia.

Pitkään meni ihmetellessä lehden ristikoissa muuatta, usein toistuvaa vihjettä ja sen saamaa vastaussanaa. Jos ei tiedä jonkin asian merkitystä, se usein vaikeuttaa myös muistamista. Vastaus piti monta kertaa ratkoa uudelleen. Kun sanat sitten oppi muistamaan, niiden merkitys oli edelleen kateissa.

  

Keväällä kysyin asiaa sukulaiselta, mutta hän ratkoo eri ristikoita: edes kyseiset sanat sanoina eivät olleet hänelle tuttuja.

Lopulta oli pakko etsiä tietoa. Atle oli vihjesana. Asanti oli vastaus. Tai päinvastoin. Tuskin enempää olisin voinut hämmästyä, kun Atle Asanti osoittautui ihmisen, peräti suomalaisen, jo edesmenneen diplomaatin nimeksi. Wikipedian mukaan vuosina 1905–1992 elänyt Asanti toimi muun muassa suurlähettiläänä Kairossa ja Prahassa.

• • •

Vaikka tuttuja ovat monet, suomen kielessä niin yleisniminä kuin erisniminä esiintyvät sanat (esimerkiksi Rauha, Toivo, Onni), loogisesti samaan joukkoon kuuluva nimi Ilo hautakivessä pääsi yllättämään. Almanakassa sitä en ole nähnyt koskaan, Ilonan kyllä.

Hautakirjoituksen lumoa lisäsi siihen merkitty toisen henkilön nimi Helmi. Kummallakaan ei ollut kivessä muita nimiä. Luulin heitä ensin siskoksiksi, mutta syntymäajat kertoivat toista – niiden väli oli vain parisen kuukautta. Feminiiniseltä kuulostava Ilo kuuluikin ilmeisesti Helmin aviomiehelle. 

Jälleen Wikipedia antoi ensitietoa: Kansanvalistusseura esitti Iloa miehen nimeksi kalenterissaan jo vuonna 1883. Kuluvalle vuosikymmenelle päästyä Ilon on saanut nimekseen yli 220 miestä ja myös yli 30 naista.

• • •

Muutenkin harvenevista suomalaisista yritysnimistä se selkein näyttää kadottaneen ikivanhan nimensä punaisen langan. Vuonna 1638 perustettu postilaitos ehti olla Posti liki 370 vuotta, kunnes 2007 siirtymäajan jälkeen koko emoyhtiö otti uudeksi nimekseen Itellan. 

Vuonna 2015 yritys palasi Posti-nimeen perustelemalla vaihdosta muun muassa seuraavasti: ”Muutos parantaa entisestään asiakaskokemusta ja selkeyttää yhtiön identiteettiä suomalaisena postin, logistiikan ja verkkokaupan palveluyrityksenä.” 

Kuluneen vuoden mittaan yrityksen toiminta alkuperäisessä tehtävässään on ikävästi takkuillut ja toisaalta laajentunut sellaisiin suuntiin, että mieleen hiipii jo kysymys: mikä ihmeen Posti?

SUVITUULIA TOIVOVILLE

Suomenkielisestä almanakasta voi poimia kymmenittäin etunimiä, jotka ovat myös yleisnimiä. Luonto on ollut antelias nimistönlähde. Myös henkisemmät arvot näkyvät monessa nimessä.

Nimiä voi jaotella monenlaisiin luokkiin. Seuraavat tuovat mieleen kesän tuoksuineen: Kaisla, Marja, Orvokki, Sara, Suvi, Vilja ja Vuokko. Kukat kukkivat toki muulloinkin. Syksyisempiin maisemiin vievät Hilla ja Kanerva. Selvästi talviseen ajankohtaan taas liittyvät Pyry ja Lyly. Keväästä kertovat Touko ja Pälvi.

Kaikkea muuta kuin arka ihminen voi harmikseen joutua kantamaan luonteenlaatua kuvaavaa nimeä Kaino. Tai sitten siitä riittää riemua ikäviin päiviin. Syntyyköhän paineita, jos on saanut nimekseen Jalo, Mainio, Oiva tai Uljas? Valio kuulostaa näitäkin vaativammalta.

Epävarmojen vanhempien poikalapsen nimeksi sopii luonnollisesti Kai. Vai pitäisikö sittenkin pelata Varman päälle?

Verbikin käy nimeksi, kun muoto on oikea. Jos nimenä on Anna, Ano, Helli, Silvo, Toivo ja Usko, nimeltä kutsuminen voi kuulostaa jopa käskyltä, pyynnöltä nyt ainakin.

Jotkut vanhat – moderniin korviin vanhahtavat – nimet kuvastavat juuri vanhemmiksi tulleiden sisimpiä ajatuksia lapsestaan. Tunteekohan jokainen Aarre, Armas, Lahja, Laina, Lempi ja Unelma itsensä erityisen rakastetuksi? Kaukokatseiset, ilmeisesti pitkää ikää lapselleen toivovat vanhemmat nimeävät hänet Ukoksi.

Yksilöä laajempi merkitys sisältyy nimiin Sisko, Veli ja Heimo. Näin ollen perherakenteen loogisuuden kannalta Sisko tai Veli ei oikein sovellu ainokaiseksi aiotulle. Ne tuntuvat aina vaativan jotakuta toista rinnalleen. Heimo kantaakin jo vähintään koko sukua harteillaan.

Sitten ovat sellaiset ylväät nimet kuin Onni, Rauha, Sisu, Tarmo, Valo sekä jo mainitut Toivo ja Usko. Ihmisen peruspilarit. Niistä huokuu myönteinen elämänasenne, jota kuvastavat esimerkiksi tutut sanonnat Toivossa on hyvä elää ja pahimmastakin paikasta monesti löydetty Onni onnettomuudessa.

Etunimiä miettiessä voi kokeilla monenlaisia merkityksellisiä yhdistelmiä, kuten Aava Meri, Meri-Ilma, Lauha Tuuli, Jalo Aatos, Kaino Unelma, Uljas Taisto. Kannattaa miettiä sitäkin, millaiseen sukunimeen tällaisen etunimen yhdistää, jotta sen hienous säilyisi.

Erisnimiä käytetään myös yleisnimen tapaan yhdyssanan tai fraasin osana. Naisten nimistä jotkut tuntuvat olevan suositumpia kuin toiset: leppäkerttu ja siskonsa -pirkko, parkkipirkko ja virkasisarensa lappuliisa sekä ahkeraliisa (koristekasvi), heinäsirkka ja sirkkalehti. Muita ovat vaikkapa ansakuoppa, kastehelmi, keltasirkku, pilvipouta, virvatuli. Miesten nimiä esiintyy esimerkiksi sanoissa helppoheikki, itkuiikka, sanaseppo, sisupussi, tammenterho ja visakoivu.

Joskus yhdyssana voi palautua yleisnimestä erisnimeksi. Innokas kortinpelaaja saattaa osallistua samalla innolla myös lastenhoitoon, jos sylissä kortteja sekoittaa Pasi-Anssi (tai Pasianssi). Ilta-Satua (tai Iltasatua) nukuttaessa voi lukea vaikka tarinaa Helinä-keijusta.

Fraaseihin ovat päässeet – tai joutuneet – yleisimmät suomalaiset nimet. Maijalla saattaa olla matti kukkarossa. Pätkäkään ei ole pekkaa pahempi.

Kurjasti on sen sijaan käynyt Joukolle: sanotaanhan, että Joukossa tyhmyys tiivistyy. Samanlainen leima on lyöty Urpoon, hölmöä merkitsevänä yleisnimenä sillä on paikka jopa Kielitoimiston sanakirjassa.

Jokaisen ihmisen etunimi on paljon tärkeämpi sukunimeä, kunnes hänestä tulee kuuluisa. Albert Camus



Nimilaki lyhyesti