Yllätyspudotus

Vuosi sitten painajaismaisissa olosuhteissa kylmälaitteen koko energia meni ihmisen tapaan enää vain hengittämiseen. Muu toiminta kävi jokseenkin mahdottomaksi.

Ihmisiässä mitattuna (todennäköisesti) 20-vuotias pakastin olikin jo vanha. Se ja samanikäinen elinkumppaninsa jääkaappi saivat siis lähteä ja antaa tilaa uusille kyvyille. Niinhän elämässä usein käy.

Sähkölaskuista on tullut tarkistettua vain euromäärä, joten äskettäin saamani tieto sähkönkulutuksen kehityksestä osoittautui suorastaan dramaattiseksi. Kuluneen vuoden aikana muutenkin vaatimaton kulutus on pudonnut peräti yli 41 prosenttia. Aiempi hehkulamppujen vaihto led-lamppuihin kuulostaa nyt vaikutukseltaan hyttysen ininältä energiasyöpön laitteen vaihtoon verrattuna. (Todettakoon, että muu sähkönkulutukseen vaikuttava eläminen on pysynyt ennallaan.)

Koska sähkönkulutukseni on kaikkiaan vähäistä, noinkaan suuri pudotus ei suuremmin tunnu maksettavissa euroissa.

Mutta mitä merkitystä sillä oikeastaan on, että yksittäinen ihminen yrittää vähentää kotinsa sähkönkulutusta, kun samaan aikaan lähes kaikki uusi, mitä käytettäväksi kehitetään, toimii sähköllä? Sillä korvataan jopa liikunnallisesti hyödyllinen ihmisenergia, kun ei ”tarvitse” rasittaa kehoa. Sen vuoksi toisaalla vähennetty sähkönkulutus pitää kokonaiskulutuksen vähintään samana tai  kasvattaa sitä.

Ihmissuhteissa näyttää usein olevan tapana kyllästyä vanhaan ja vaihtaa uuteen, nuorempaan. Viivadiagrammissa kuvattuna toisten energiankulutus kääntyisi jyrkkään nousuun, toisten taas laskuun.

Sähkönkulutuksestani kertova pylväsdiagrammi kertoo selvää kieltä: tässä tapauksessa vaihtamalla parani. Viimeinen pylväs kuvaa tulevaa vuotta, ja otsikossa esitetään aina sama tavoite, vähennystä 10 prosenttia. Kuinkahan pitkään sähkölaitoksen pokka pitää tällaisen tavoitteen asettamisessa…

Lisää ydinvoimaa sähkösyöpöille

Tässä sähköllä käyvässä maailmassa riittää ihmeteltävää. Viimeksi sitä sain, kun tutkin sähkölaskun mukana tullutta yksilöityä tietoa omasta sähkönkulutuksestani. Paperilla vihreät vaakapalkit kuvaavat kerros-, rivi- ja omakotitaloasukkaiden keskimääräistä kulutusta vuodessa. Itse kuulun yksin asuviin kerrostaloasukkaisiin. Jos meitä kuvaava palkki jaetaan kolmeen osaan, sijoitun heti toisen kolmanneksen alkuun, toisin sanoen kulutan sähköä alle puolet siitä, mitä ryhmäni keskimäärin. Kovin paljon vähemmän ei voi enää asuja kuluttaa, jos ei sitten heitä kaikkia sähkölaitteita mäkeen. Eläisi kuin Eeva Kilpi: Tänä aamuna komensin leipää:/ Ei täällä saa homehtua./ Eilen huusin hellalle: Ala vetää! (Runoja 1972−76).

Kodissani ei ole saunaa, lattialämmitystä eikä astiain- tai pyykinpesukonetta. Sen sijaan täällä on yli 10 vuotta toimineet kylmälaitteet ja liesi, joiden uusiminen aikanaan kuuluu taloyhtiölle. Television sammutan kokonaan, kun en sitä katso. Puhelin ja tietokone tietenkin tarvitsevat latausta aika ajoin.

Sähkönkäyttöraportin mukaan kulutukseni on lisääntynyt viime vuodesta tasan 6 prosenttia. Vasta reilu vuosi sitten kannettava tietokone, uusi ja ensimmäinen, muutti kotiini. Sammutan senkin, kun en käytä. Pian sen tulon jälkeen sain hyvin vanhan television tilalle uudemman käytetyn, jonka täytyy olla entistä energiatehokkaampi. Näissä toiminnoissa en voi enää mainittavasti sähköä säästää. Raportissa on kuitenkin esitetty kaino toive, että asettaisin vuoden säästötavoitteeksi 10 prosentin vähennyksen.

Tiedän kyllä, missä vielä voisin parantaa. En ilahtunut jonkin vuoden takaisesta lampunvaihtopakosta, joten katossani palavat yhä hehkulamput. Uusien energiansäästölamppujen ostamisesta tehtiin paitsi kalliimpaa myös järjettömän vaikeaa verrattuna entiseen.

Asia, joka raporttia tutkiessani sai minut miettiväiseksi, ei kuitenkaan ole yllättävä 6 prosentin nousu. Olen ehdottomasti myös sitä mieltä, että monen yksittäisen ihmisen pienetkin teot saavat aikaan merkittävän muutoksen. Silti huomasin ärtyväni esitetystä säästötavoitteesta. Minunko tässä tosiaan vielä pitää säästää, samalla kun suuri osa suomalaisista varustaa ykkös- ja kakkoskotinsa tai kesämökkinsä kaikin mahdollisin sähköisin mukavuuksin? Siis kenen tarpeiden takia Suomeen oikein ajetaankaan uutta ydinvoimalaa kuin käärmettä pyssyyn?