torstai 11. kesäkuuta 2015

Omistajasta kassaneidiksi



Muistini mukaan S-ryhmän ruokaosastoilla osa tavallisista kassoista muutettiin niin sanotuiksi pikakassoiksi joskus viime vuonna. Koska itse en käytä niitä koskaan, mistään ei löydy asiaa vahvistavaa päiväkirjamerkintää Tänään kokeilin pikakassaa. Siksi olen vain sivusta seuraillut muiden asiakkaiden kassavalintoja.

Vaikka pikakassat ovat olleet käytössä jo varsin pitkään, niiden suosio ei näytä kummoiselta. Jonot syntyvät edelleen niille kassoille, joilla istuu ihminen tekemässä työn puolestamme. Hänelle myös maksetaan siitä. Silloin tällöin joku erkanee jonosta ja vaihtaa itsepalveluun. Silläkin puolella istuu ihminen, mutta hänen tehtävänsä on lähinnä seurata, että asiakas vilauttaa kaikki ostoksensa lukulaitteen ohi. No, varsinaisesti hän tietenkin opastaa apua tarvitsevaa. Mutta kun − yleensä opastettavia ei siis ole, ja hän istuu siinä aivan toimettomana. Kenties hieman hämillään nähdessään viereisen jonon, kuten äskettäin asioidessani S-marketissa.


Miten kauan kaupalla on varaa jatkaa tätä kokeilua? Ilmeinen ristiriitahan on, että toisilla kassoilla jonot kasvavat ja pikakassalla istuu toimeton työntekijä, koska asiakkaat eivät käytä sitä. Entä sitten, jos kaikki asiakkaat vaihtaisivatkin pikakassalle? Luultavasti maito ehtisi hapantua ostoskorissa, ennen kuin pääsisi siitä jonosta pois. Työnsä rutiinilla hoitavalta kassahenkilöltä työ sujuu toki nopeammin kuin yksittäisiltä asiakkailta.


Ainakaan minä en halua viedä kenenkään työpaikkaa ja elantoa tällä tavoin. Koko ajan vain keksitään keinoja vähentää työpaikkoja, vaikka pitäisi toimia nimenomaan päinvastoin. Pankit ovat jo heittäneet melkein kaikki työntekijänsä pihalle saatuaan asiakkaansa tekemään heille kuuluvat työt, ja siitä pitää asiakkaan useimmiten vielä maksaa. Maksammeko joskus erillistä kuukausimaksua myös siitä, että ruokakaupan ainoina kassaneiteinä toimimme me itse?



Kuva: Kauppatavaraa vuodelta 1934 Amurin työläismuseokorttelissa Tampereella