Venyttäminen latistaa kohokohdat

Jotkut ryhtyvät valmistautumaan jouluun jo alkusyksystä. Varsinaiseen juhlakauteen ehdittyä se alkaa toisia kyllästyttää niin, että mieli palaa heti tapaninpäivän jälkeen pitsalle. Ennen kuin joulusta on päästy, kauppoihin ilmestyvät mämmit ja Runebergin tortut. Kahvilassa oli juuri tarjolla laskiaispullia – puolitoista kuukautta ennen laskiaista.

Aikarajoja on suuntaan ja toiseen venytetty niin, että vuoden kohokohdat ovat siinä venytyksessä madaltuneet. Varsinkin juuri juhlapäivien merkitys tuntuu vähentyneen. Kun rajat vielä olivat selvemmät, odotus ja sen päättyminen korostivat enemmän juhlan tunnelmaa.

Kaupat ovat ostajien kalastelussaan nimellisestikin ylittäneet aikarajan. Tavarataloketju pitää vuosittain 3+1 päivää -myyntejä, ja se varmaan piti paikkansa kampanjapäivien alkuaikoina. Jo pitkään jonkun laskutaidossa on ollut puutteita. Keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai tekevät yhteensä viisi päivää.

Yhdysvalloissa alkunsa saanut ja sieltä myös Suomeen levinnyt Black Friday näytti villitsevän monet kaupat laajentamaan alepäivämyyntinsä koko viikonlopuksi. Muistuu mieleen sananlasku Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Mitäpä nimellä väliä, kun vain tuottoa tulee. – Alun perin Black Fridaylla ei ollut mitään tekemistä kaupan ja alennusmyyntien kanssa, vaan se tarkoitti kiitospäivän jälkeistä perjantaita, jolloin vilkas liikenne työllisti poliisia.

Juhlavuosi on pitkä aika ja meneillään oleva Suomen satavuotisjuhlavuosi lähes kokonaan vielä edessä. Jotkut kuitenkin kiirehtivät ennakoimaan kyllästymistään jo ennen kuin se ehti edes alkaa. Näin varhaisessa vaiheessa kannattaisi vielä olla mieli avoimena ja katsoa, mitä kiinnostavaa tulee tarjolle. Ei ehkä kaikkea kaikille mutta toivottavasti jokaiselle jotakin. Kohokohdat tekevät tästäkin vuodesta muistamisen arvoisen.

Marttina marraskuussa

Suomalaiseen kalenteriin on merkitty 40 juhlapäivää sekä 19 liputuspäivää. Virallisia liputuspäiviä on kuusi (Kalevalan päivä, vappu, äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, juhannus sekä itsenäisyyspäivä). Vaalivuonna myös vaalipäivänä liputetaan. Lisäksi on 13 muuta, vakiintunutta liputuspäivää.

Asetus liputuksesta Suomen lipulla nojautuu vuoden 1978 lakiin. Mietiskelin, olisiko tätä asetusta kenties syytä tai mahdollista ajantasaistaa yhtenäisemmäksi. Liputuspäiväluetteloa tutkaillessa sen epäloogisuus pistää silmään. Onhan epätasa-arvoista, että äitienpäivä kuuluu virallisiin, isänpäivä ei.

Niin ikään Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivänä ja vappuna eli suomalaisen työn päivänä lippu nostetaan salkoon virallisesti. Itseoikeutetusti näin tehdään Suomen lipun päivänä. Loogisesti kokonaisuuteen kuuluisivat kansallisiin merkkihenkilöihin liitetyt suomalaisuuden päivä (Snellman), suomen kielen päivä (Agricola), suomalaisen kirjallisuuden päivä (Kivi) sekä suomalaisen musiikin päivä (Sibelius). Toisaalta kirjallisuus ja musiikki ovat osa kulttuuria. Tasa-arvon päivä (Canth) ansaitsisi myös virallisen liputuspäivän. Näinä päivinä kuitenkin liputetaan vain vakiintuneen tavan mukaan.

Arvaan, että ilman ruotsalaisuuden päivää (Kustaa Aadolf) kauppoja ei syntyisi.

Entä miten kummassa unikeonpäivä on aikoinaan päässyt juhlapäivien listalle? Luettelosta erottuu myös syyskuun alkuun paikan saanut yrittäjän päivä. Päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen, mutta kalenterissa se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 2010.

Yrittäjät ovat saaneet päivänsä kalenteriin oman hakemuksensa perusteella. Auta armias, millaiseen pyöritykseen almanakkatoimisto joutuisikaan, jos mitä erilaisimpien päivien viettäjät villiintyisivät tekemään samoin! Tällaisia ”erityispäiviä” on alettu viettää niin tiuhaan tahtiin, että niistä voisi mieluumminkin tehdä oman kalenterin. Hämmästyttävää muuten, miten vielä kymmenien samanaiheisten kalentereiden jälkeen aina löytyy porukka, joka uskoo keksineensä ainutlaatuisen idean: hei, tehdään nakukalenteri!

Seuraava otos lienee vain pintaraapaisu asioista, jotka on haluttu nostaa yleiseen tietoisuuteen antamalla niille oma päivä. Osaa vietetään vain Suomessa, osaa kansainvälisesti.

Kaksosten päivä 2.2.

112-päivä 11.2. Euroopassa

Maailman rukouspäivä eli Naisten kansallinen rukouspäivä, maaliskuun ensimmäinen perjantai

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Piin päivä 14.3.

Kansainvälinen sosiaalityön päivä, maaliskuun kolmas tiistai

Maailman tarinankerronta- ja sadutuspäivä 20.3.

Kansainvälinen Downin syndrooma -päivä 21.3.

Kirjan ja ruusun päivä, yleensä 23.4.

Koiranpäivä 24.4. (uusi)

Kansainvälinen tanssin päivä 29.4.

Sairaanhoitajan päivä 12.5.

Yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä, juhannusta edeltävä sunnuntai

Maailman ylikulutuspäivä, siirtyvä, viime vuosina ollut elokuussa

Maailman rukouspäivä luomakunnan suojelemisen puolesta 1.9.

Auton päivä, alkusyksy

Kansainvälinen autoton päivä 22.9.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, syyskuun toinen viikonloppu

Korvapuustipäivä 4.10.

Maailman opettajien päivä 5.10.

Satupäivä 18.10.

Naisten palkkapäivä, siirtyvä, ollut lokakuussa

Ahtisaari-päivä Martin päivän 10.11. aikaan

Tänä vuonna Ahtisaari-päivää vietetään torstaina 12.11. Sillä halutaan tehdä tunnetuksi Suomen rauhanvälitystoimintaa.

Muutama poikkeus listan ulkopuolelta antaa ihan oman säväyksensä: Neliöjuuripäivä (piin kaveri) kuulostaa hassulta, mutta sen harvinaisuus antaa sille kuitenkin tietynlaista arvokkuutta. Neliöjuurta juhlitaan vain vuosina, jolloin päivämäärän päivä ja kuukausi kumpikin ovat luvultaan neliöjuuria vuosiluvun kahdesta viimeisestä numerosta. Seuraavaa neliöjuuripäivää vietetään jo ensi vuonna 4.4.16. Silloin sitä kannattaakin viettää, sillä seuraavaa kertaa saa odottaa aina 5.5.25 asti.

Tavanomaisesta poikkeaa myös Asunnottomien yö 17.10., joka liittyy YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen päivään. Todellisuudessa yön tapahtumat alkavat jo hyvissä ajoin päivällä.

Kukahan näistä kaikista päivistä jaksaa pitää lukua? Onneksi kissanpäiviä voi viettää milloin vain, jos siltä tuntuu!