Suomalaiseen kalenteriin on merkitty 40 juhlapäivää sekä 19
liputuspäivää. Virallisia liputuspäiviä on kuusi (Kalevalan päivä, vappu, äitienpäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, juhannus sekä itsenäisyyspäivä).
Vaalivuonna myös vaalipäivänä liputetaan. Lisäksi on 13 muuta, vakiintunutta
liputuspäivää.
Asetus liputuksesta
Suomen lipulla nojautuu vuoden 1978 lakiin. Mietiskelin, olisiko tätä
asetusta kenties syytä tai mahdollista ajantasaistaa yhtenäisemmäksi. Liputuspäiväluetteloa
tutkaillessa sen epäloogisuus pistää silmään. Onhan epätasa-arvoista, että
äitienpäivä kuuluu virallisiin, isänpäivä ei.
Niin ikään Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivänä ja vappuna
eli suomalaisen työn päivänä lippu nostetaan salkoon virallisesti. Itseoikeutetusti
näin tehdään Suomen lipun päivänä. Loogisesti kokonaisuuteen kuuluisivat kansallisiin
merkkihenkilöihin liitetyt suomalaisuuden päivä (Snellman), suomen kielen päivä (Agricola), suomalaisen kirjallisuuden päivä (Kivi) sekä suomalaisen musiikin päivä (Sibelius). Toisaalta kirjallisuus ja musiikki ovat osa kulttuuria. Tasa-arvon
päivä (Canth) ansaitsisi myös
virallisen liputuspäivän. Näinä päivinä kuitenkin liputetaan vain vakiintuneen
tavan mukaan.
Arvaan, että ilman ruotsalaisuuden päivää (Kustaa Aadolf) kauppoja ei syntyisi.
Entä miten kummassa unikeonpäivä
on aikoinaan päässyt juhlapäivien listalle? Luettelosta erottuu myös syyskuun
alkuun paikan saanut yrittäjän päivä.
Päivää on vietetty vuodesta 1997 alkaen, mutta kalenterissa se mainitaan
ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Yrittäjät ovat saaneet päivänsä kalenteriin oman
hakemuksensa perusteella. Auta armias, millaiseen pyöritykseen
almanakkatoimisto joutuisikaan, jos mitä erilaisimpien päivien viettäjät villiintyisivät
tekemään samoin! Tällaisia ”erityispäiviä” on alettu viettää niin tiuhaan
tahtiin, että niistä voisi mieluumminkin tehdä oman kalenterin. Hämmästyttävää muuten,
miten vielä kymmenien samanaiheisten kalentereiden jälkeen aina löytyy porukka,
joka uskoo keksineensä ainutlaatuisen idean: hei, tehdään nakukalenteri!
Seuraava otos lienee vain pintaraapaisu asioista, jotka on
haluttu nostaa yleiseen tietoisuuteen antamalla niille oma päivä. Osaa
vietetään vain Suomessa, osaa kansainvälisesti.
Kaksosten päivä 2.2.
112-päivä 11.2. Euroopassa
Maailman rukouspäivä eli Naisten
kansallinen rukouspäivä, maaliskuun ensimmäinen perjantai
Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
Piin päivä 14.3.
Kansainvälinen sosiaalityön päivä,
maaliskuun kolmas tiistai
Maailman tarinankerronta- ja sadutuspäivä
20.3.
Kansainvälinen Downin syndrooma -päivä
21.3.
Kirjan ja ruusun päivä, yleensä 23.4.
Koiranpäivä 24.4. (uusi)
Kansainvälinen tanssin päivä 29.4.
Sairaanhoitajan päivä 12.5.
Yhteispohjoismainen
Luonnonkukkien päivä, juhannusta
edeltävä sunnuntai
Maailman ylikulutuspäivä, siirtyvä,
viime vuosina ollut elokuussa
Maailman rukouspäivä luomakunnan
suojelemisen puolesta 1.9.
Auton päivä, alkusyksy
Kansainvälinen autoton päivä 22.9.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät,
syyskuun toinen viikonloppu
Korvapuustipäivä 4.10.
Maailman opettajien päivä 5.10.
Satupäivä 18.10.
Naisten palkkapäivä, siirtyvä, ollut
lokakuussa
Ahtisaari-päivä Martin päivän 10.11. aikaan
Tänä vuonna Ahtisaari-päivää vietetään torstaina 12.11. Sillä halutaan tehdä tunnetuksi
Suomen rauhanvälitystoimintaa.
Muutama
poikkeus listan ulkopuolelta antaa ihan oman säväyksensä: Neliöjuuripäivä (piin
kaveri) kuulostaa hassulta, mutta sen harvinaisuus antaa sille
kuitenkin tietynlaista arvokkuutta. Neliöjuurta juhlitaan vain vuosina, jolloin päivämäärän päivä
ja kuukausi kumpikin ovat luvultaan neliöjuuria vuosiluvun kahdesta viimeisestä
numerosta. Seuraavaa neliöjuuripäivää vietetään jo ensi vuonna 4.4.16. Silloin
sitä kannattaakin viettää, sillä seuraavaa kertaa saa odottaa aina 5.5.25 asti.
Tavanomaisesta
poikkeaa myös Asunnottomien yö
17.10., joka liittyy YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen päivään.
Todellisuudessa yön tapahtumat alkavat jo hyvissä ajoin päivällä.
