Kuvitellaan Suomeen alue, joka pituudeltaan
vastaisi suoraa matkaa vaikkapa Jyväskylästä Kauhajoelle (hieman vaille 190 km)
ja leveydeltään jotakuinkin samaa kuin Kauhajoelta Jalasjärvelle (31 km).
Kuvitellaan tälle alueelle noin 9 miljoonaa asukasta.
Totta puhuen sitä ei lainkaan halua
kuvitella.
Vuonna 2016 kuvatussa sarjassa Junamatka Amerikkaan brittitoimittaja Michael Portillo käy New Yorkin osavaltioon
kuuluvalla Long Islandilla, jonka pinta-ala on 3 629 km². Saaren
tuolloiseksi väkiluvuksi hän mainitsee noin 9 miljoonaa. Englanninkielisessä Wikipediassa tosin kerrotaan luvuksi 7,87 vuonna 2017. Saman lähteen mukaan
väkiluku kasvoi sadassa vuodessa reipasta vauhtia 1,45 miljoonasta asukkaasta
(v. 1900) 7,44 miljoonaan asukkaaseen (v. 2000).
Kaiken lisäksi ihmiset eivät jakaudu
tasaisesti koko saarelle. Kahdelle pienimmälle alueelle Brooklyniin ja Queensiin
on ahtautunut kaksi kolmasosaa väestöstä.
Onneksi Suomessa sittenkin riittää tilaa
hengittää: 5,5 miljoonan ihmisen ympärille levittäytyy 338 424 km² tätä
maata. Long Island olisi vain kuin pieni paikkatilkku Suomi-neidon mekossa.
Valmiiksi väekäs Long Island varmaan
uppoaisi, jos siellä järjestettäisiin jokin samantapainen vetovoimainen
tapahtuma kuin Hokkaidon saaren pääkaupungissa Sapporossa. Siellä nimittäin
järjestetään vuosittain lumiveistosfestivaali, joka kaksinkertaistaa kaupungin
väkiluvun (noin 2 miljoonaa v. 2017) viikon ajaksi.
Toinen britti, näyttelijä Joanna Lumley kasvatti lukua omalta
osaltaan käydessään Japanin-matkallaan myös Sapporon festivaalilla. Hän pääsi
näkemään muun muassa maan itsepuolustusvoimien SDF:n rakentaman 25 metriä
korkean jäljitelmän Macaon Pyhän Paavalin kirkosta. Häkellyttävän
lumiveistoksen teossa oli ollut mukana arviolta 3 600 ihmistä, ja aikaa
oli kulunut kuukauden verran. Käsittämätöntä, että veistokset hajotetaan heti
festivaalin päätyttyä.
Ikävä tosiasia on, että joskus
tulevaisuudessa tuokin talvinen tapahtuma uhkaa vesittyä. Osittain niin käy
luontoa kuluttavan matkailun takia.
Maailman kiehtovista paikoista voi hyvin
nauttia myös television välityksellä ilman tungeksivia turistilaumoja ympärillä.
Tunnetut oppaat kuten Portillo ja Lumley kuvausryhmineen tarjoavat lisäksi pääsyn
moneen muuten saavuttamattomaan kohteeseen.
