Sarjasyksyni asteli Siltaa
pitkin Downton Abbeyyn. Silta jo päättyi, kun taas Downtonin viimeisen jakson esittäminen
siirrettiin jälleen jostain kumman
syystä vuodenvaihteen yli. Edelliskaudella tehtiin samoin, vaikka mikään ei
olisi sopinut joulunalusaikaan paremmin kuin loppujaksossa vietetty kartanon
joulu. En kerta kaikkiaan ymmärrä Ylen ratkaisua.
Silta ilman rikollisten jäljissä astelevaa Kim Bodniaa alias Martin Rohdea oli kuin pilvinen päivä,
ja huoneeseeni laskeutui ikävyys kuin riutuva syksyilta. Median mukaan
poisjäänyttä Bodniaa ei miellyttänyt suunta, johon sarjaa oltiin viemässä. Valitettavasti
olen samaa mieltä. Tämänkertaiseen ruumiskasaan ja siten pois koko sarjasta
päätyi myös yksi päähenkilöistä. Jos sarja siis vielä jatkuu, se on menettänyt
jo kaksi alkuperäistä hahmoa. Sattumoisin he olivat työtoverinsa Saga Norénin ainoat ystävät.
Fiktiossa on se kiinnostava moraaliin liittyvä seikka, että
kun mieltyy johonkin roolihahmoon, hänen tekojaankin alkaa katsoa sallivin
silmin. Sympatia ja suoraselkäisyys joutuvat helposti ristiriitaan. Vain
fiktiossa saa toivoa, että vakava rikos jätetään huomiotta, jos sillä tavalla
paha saa palkkansa. Usein yhteisön odotetaan pitävän jäsentensä puolta jopa lain
kustannuksella. Sagalle ystävyys ei kuitenkaan merkinnyt velvollisuutta
suojella henkirikoksen tehnyttä työpariaan Martinia.
Sofia Helinin
esittämästä itsevarmasta Sagasta oli tällä kaudella tehty pelokkaasti kulmiensa
alta pälyilevä varjo entisestä. Ilmeisesti muutoksella oli tarkoitus laajentaa
hänen yksitotista tunneilmaisuaan, mutta kävikin päinvastoin. Helin näytti kaiken
aikaa kuin selkäänsä saaneelta lapselta, minkä vuoksi Sagan persoona menetti aiemman kiehtovuutensa. Sarjan tekijöiden kannattaisi keksiä keino, jolla karismaattinen
Martin saadaan ulos vankilasta ja takaisin töihin. Niinhän olisi jouduttu
tekemäänkin, jos toisen kauden lopussa kolmannesta ei ollut vielä sovittu. − On
sitä kuulemma hullumpiakin juonenkäänteitä sarjoissa toteutettu.
Siltaa kannatteli
kuitenkin yhä sen hypnoottisen synkkä tunnusmusiikki, Choir of Young Believers -yhtyeen esittämä Hollow Talk. Edellisen kauden päätöksessä se myös saatteli Martin Rohden
vangittuna poliisiautoon. Johtuneeko siitä, että musiikin soidessa luulen kuulevani
siinä hänen äänensä.
○ ○ ○
Syksyllä Femmalla esitettiin dokumentti, jossa käsiteltiin
pohjoismaisia rikossarjoja (Silta, Rikos, Wallander, Lilhammer sekä
poliittinen draamasarja Vallan linnake)
ja niiden saamaa valtavaa suosiota muualla. Dokumentin perusteella Silta nousee ylitse muiden: se on
kuulemma myyty kaikkiin muihin maihin paitsi Etelä-Sudaniin, Kosovoon ja (kuinka ollakaan!) Pohjois-Koreaan.
Ohjelmassa esiteltiin myös sarjasta tehtäviä uusia versioita, joita kuvattiin
Yhdysvalloissa sekä yhteistyönä Ranskassa ja Englannissa. Onko tässä jotain
järkeä? Luultavasti useampikin maa innostuu tekemään omansa, ja sitten ne kauppaavat
näitä versioitaan toisilleen. Jos alkuperäinen on menestys, kopio häviää aina.
