keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Luonnon omat kehruu-Jennyt



Linnan juhlilla ja brittiläisten kansallisaarteella David Attenboroughilla saattaa tulevaisuudessa olla jotain yhteistä. Tämä luonto-ohjelmien ikihonka nimittäin esitteli sarjassaan Attenboroughin erikoiset (David Attenborough's Natural Curiosities 2014) vaihtoehdon silkkiperhosen toukan kotelosta saatavalle silkkimateriaalille: hämähäkin kehräämän seitin. Seittilangasta tehty puku olisi takuuvarmasti juhlien kuvatuin, todennäköisesti myös kallein.

Ilmeisesti seittipukuja ei kuitenkaan vielä pitkään aikaan nähdä silkkipukujen joukossa. Attenboroughin mukaan jo vuonna 2004 kerättiin hämähäkkien takaruumistaan kehräämää seittiä niin paljon, että siitä saatiin kudottua kangasta. Valmistusprosessi lienee ollut kovin hankala, jos kerran kymmenessä vuodessa ei ole innostuttu jatkokehittelyyn. Televisiokuvassa kohokuvioin kudottu kangas näytti kullanhohtoisen oranssilta. Attenboroughin kertomat luvut unohtuivat tuota hämmästyttävää materiaalia ihmetellessä.

Olisi tietenkin kiintoisaa tietää − kutomistyön lisäksi − enemmän esimerkiksi siitä, kuinka paljon yksi hämähäkki pystyi seittilankaa kerralla tuottamaan, kuinka paljon sitä kankaaseen käytettiin kaiken kaikkiaan ja kuinka kauan tarvittavan määrän keräämiseen kului aikaa.

Kumpi mahtaa kehrääjänä olla tuotteliaampi, hämähäkki vai silkkitoukka? Wikipedian mukaan silkkitoukka tarvitsee 2,5 × 3,5 senttimetrin kokoiseen koteloonsa eli kokongiin 2 000–3 000 metriä yhtenäistä silkkisäiettä. Silkin jatkokäsittelyssä tuosta määrästä saadaan yhtenäistä grège-lankaa yleensä 500−1 000 metriä.

Hämähäkinseitti on kestävin tunnettu ja biologisesti hajoava luonnonmateriaali. Attenboroughin mukaan sen käyttöä onkin kokeiltu myös lääketieteessä: seitistä on valmistettu esimerkiksi tekoniveliä. Tällaisen materiaalin luulisi kiinnostavan useammallakin alalla. Kuka tietää monen inhoama niveljalkainen voi vielä osoittautua mitä hyödyllisimpien uudennosten lähteeksi.

○ ○ ○

David Attenboroughin valtaisa innostus tutkia maailman luontoa on jatkunut jo 60 vuotta. Sinä aikana hän on tehnyt lukuisia luontoelokuvia ja -sarjoja, joissa uusimpien teknisten välineiden avulla on päästy kerta kerralta pintaa syvemmälle, yhä lähemmäs kohteita. BBC:llä esitetään parhaillaan uutta, saalistajista ja saaliista kertovaa sarjaa The Hunt, jonka tekemisessä tämä pian 90-vuotias luonnontieteilijä oli jälleen mukana. Toivottavasti myös se saadaan Suomen televisioon, kuten niin moni aiempi sarja.

Mitäpä olisikaan oma tietämykseni maailman luonnon ihmeistä ja ilmiöistä ilman Attenboroughia?