Veron maku suussa

Se, joka maksaa veroja, on veronmaksaja, tulolähteestä riippumatta.

Erityisesti poliitikoilla mutta luultavasti myös useimmilla kansalaisilla on kuitenkin tapana panna yhtäläisyysmerkki sanojen palkansaaja ja veronmaksaja välille. Myös Veronmaksajain keskusliitto katsoo asioita yksinomaan tästä näkökulmasta, joskin sen verkkosivuilla mainitaan myös eläkeläiset. Se kertoo olevansa ”veroa maksavien kansalaisten ja yhteisöjen järjestö”.

Ilmeisesti ei ole yleistä tietoa, että Suomessa veroja maksavat myös niin ansiosidonnaista kuin Kelan maksamaa työttömyyspäivärahaakin saavat.

Sanan veronmaksaja maku on vivahteikas: Siinä voi − käyttäjän mukaan − maistua ylimielisyys niitä kohtaan, joiden ei mielletä kuuluvan samaan joukkoon. Joidenkin suussa se maistuu kitkerältä velvollisuudelta. Toisille taas se saattaa jättää jopa mukavan suutuntuman.

Vuoden 2014 Kielikellossa pohdittiin asiaan liittyviä termejä Verohallinnon näkökulmasta. Esillä olivat veronmaksajan ohella yleiskäyttöiset sanat verovelvollinen, veronmaksaja ja asiakas. Myös tiettyihin yhteyksiin sopivat yrittäjä, palkansaaja, ilmoittaja, maksaja ja palautuksen saaja mainitaan.

Tekstin kirjoittaja kielenhuoltaja Reeta Tolonen otti tuolloin esille toisen henkilön huomion, jonka mielestä termi veronmaksaja olisi Verohallinnossa käynyt harvinaiseksi. Tolonen arveli vaikutelman osittain voivan johtua siitä, että sana on osa (alussa mainitun) järjestön nimeä. Lisäksi se viittaa asiakkaisiin vain maksajina, kun taas verotukseen liittyy muutakin. Kaikki maksajat ovat myös saamapuolella.

Vaikuttaakin vahvasti siltä, että järjestönimellä Veronmaksajain keskusliitto ja sen edustamalla toiminnalla on suora yhteys siihen, että veronmaksaja-sanan tarkoite ja käyttöala on supistunut rajaamaan sen vain palkasta (tai eläkkeestä) veroja maksaviin kansalaisiin. Näin syntynyt käsitys on selvästi harhaanjohtava.

Joten, kuinka suuri tai pieni osuus väestöstä todellisuudessa kuuluukaan veronmaksajien joukon ulkopuolelle?

 

Veronmaksajan loputon päänsärky

Toiset ovat iloisia veronmaksajia, toiset taas vähemmän iloisia. Veronmaksajia ovat kaikki ne, jotka maksavat veroja − selvä asia. Niin luulisi. Moni puhuessaan ”meistä veronmaksajista” antaa usein ymmärtää, että on olemassa myös suuri veroja maksamattomien joukko. Silloin ei aina tarkoiteta niitä eri tavoin kikkailevia veronkiertäjiä (tai lottovoittajia) vaan myös esimerkiksi eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita.

Tosin samoin voidaan ajatella näiden ryhmien sisälläkin: ”On se hyvä, että nykyisin kerrotaan kaikki kustannukset, mitä me ihmiset tulemme veronmaksajille maksamaan. Osataan me sairaat köyhät katua ja olla pahoillaan olemassaolostamme. −− Vaikka yritän tuota tunnetta kuinka nujertaa sillä, että maksoin veroja minäkin melkein 55 vuotta. Mutta kun nyt olen sairas ja raihnainen, eikä minusta ole kuin vaivaa nykyihmiselle.” (Helsingin Sanomat 23.2.2016; kommentti artikkeliin Tiedätkö,mitä hoitosi maksaa)

Veronsa euromäärästä riippumatta myös tämä eläkeläinen kuuluu veronmaksaja-määritelmän piiriin. Veronmaksaja ei näin ollen voi merkitä synonyymia palkansaajalle tai yritysjohtajalle, vaikka niin haluttaisiinkin ajatella.

 

○ ○ ○

Verohallinto teetti vuonna 2014 asiakastutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista verojen maksamiseen ja Verohallinnon palveluihin. Voi vain arvailla, olisivatko tulokset erilaisia, jos tutkimus tehtäisiin nyt.

Tuolloin kyselyyn vastanneista 95 prosenttia piti verojen maksamista kansalaisten tärkeänä velvollisuutena. Kun kysyttiin mielipidettä tulojen salaamisesta, 85 prosenttia vastasi, ettei jättäisi tulojaan ilmoittamatta. Mutta jos jättäisi, yleisin syy olisi se, ettei verojen haluttaisi menevän vääriin kohteisiin. Tätä mieltä oli 49 prosenttia vastaajista.

  

Veronmaksajan rahoilla -materiaalista ei varmasti ole pulaa, sillä sitä tarjotaan niin uutisjutuissa kuin kommentointipalstoilla. Jos palstoja yhtään jaksaa silmäillä, huomaa nopeasti, että ”väärä” kohde on yleensä se, joka ei ainakaan juuri sillä hetkellä liity kommentoijan omaan elämään. Pieni tai suuri asia, aina menee vaikka sitten mutkan kautta veronmaksajan piikkiin (kommentit mainittujen lehtien verkkosivuilta):

”Aivan sama (bussimatkojen kallistumisesta). En tarvi busseja mihinkään. Valitettavasti joudun kuitenkin tukemaan muiden liikkumista verojen muodossa.” (Aamulehti 13.1.2016)

”Oletko iloinen veronmaksaja, kun pääset maksamaan joustokaukaloita upporikkaalle SM-liigalle?” (Kaleva 5.3.2013)

”On paljon ihmisiä, jotka eivät montaa kertaa julkisia terveyspalveluita käytä, silti verot niiden kustannuksiin on maksettava.” (Helsingin Sanomat 23.2.2016)

”Missä ilmastonmuutos viipyy? Olen maksanut veroja ja maksuja että laiskat kehitysmaan asukkaat saavat loisia kun niiden maat kuivuvat tai hukkuvat veteen.” (Aamulehti 9.1.2016)