Kun jossain kohtaa kasvuikäänsä suomalainen oppii käyttämään abstrakteja sanontoja ja vieläpä oikeassa tilanteessa, hän ei ehkä jää miettimään kummallisiltakaan kuulostavien ilmaisujen syntyjä syviä. Kun niiden etymologiaa tutkailee, saattaa eteen tulla monenlaista yllättävää.
Merkillisimpiä suomalaisia luontokappaleita lienee arvatenkin vielä rengastamaton äimän käki. Vieraskieliselle se saattaa avautua paremmin muodossa aeman kaeki tai aiman kaki − tai sitten ei.
Ilmaisun alkuosan ’äimän’ joku osaa ensimmäiseksi yhdistää äimistymiseen, ällistymiseen, hämmästykseen ja hämmentymiseen. Toiselle taas se voi olla tutumpi nahan ompelussa käytettävänä neulana.
Etymologinen sanakirja kuvaa äimän särmikkääksi ja litteäkärkiseksi. Neulan silmän voi nähdä hämmästyneen tai vaihtoehtoisesti kauhistuneen ihmisen ammollaan olevana suuna. Äimä on siis voinut tarkoittaa myös jäykkää tai kauhun lamauttamaa. Tästä kuvaavana esimerkkinä voi mainita norjalaisen taiteilijan Edvard Munchin inhannäköisen maalauksen Huuto (1893).
Vaikka myös ilmaisun toisen osan, käen, huhuilemaa kukkuuta matkimalla voi sekä hauskasti yllättää (leikittää lasta) että pelästyttää, itse sanontaa äimän käkenä on kyllä aivan mahdotonta liittää pelkoon ja kauhuun.
Katse pysyy yhä suun seudulla, kun näkee ällistyneen ihmisen huuli pyöreänä. Nykyisin puhekielessä käytetään yleisesti myös lauserakennetta, jonka osat eivät yksinään ilmennä hämmästystä lainkaan mutta jonka voi nähdä toisen kasvoista tai jopa koko olemuksesta: Se (= hän) oli ihan että mitä…?
Olikin kiintoisaa etsiä merkityksiä myös ilmauksille, joissa alkusointu yhdistää yleensä verbiä ja jotain toista sanaa. Moniin vain lyhyen aikaa käytössä olleisiin uudissanoihin verrattuna ne ovat säilyneet pitkään elinvoimaisina. Esimerkiksi kohdella kaltoin, käydä kalpaten/köpelösti, käydä kimppuun, laskea luikuria, lähteä lipettiin, lähteä livohkaan, lähteä litomaan, lyödä laimin, lyödä lekkeriksi, mennä mönkään, päästä pälkähästä. Verbittömiä ovat muun muassa päätä pahkaa, suurin surminkaan, tuutin täydeltä.
Etymologian sanakirjan mukaan vaikkapa ilmauksen lyödä laimin ’laimin’ tarkoittaa alkujaan laimeaa, haaleaa, lauhkeaa tai tyyntä. ’Kalpota’, ’kalppoa’ (pelätä, kammota, karttaa) ja ’kalpistaa’ olivat ennestään outoja verbejä toisin kuin niihin perustuva sanonta käydä kalpaten. Tutun, lähinnä kalevalaisen sanonnan päästä pälkähästä taustalla oleva kanta ’päläs’ viittaa suksen jalansijaan. Kohdella kaltoin jäi selitystä vaille, ellei ’kaltoin’ sitten perustu ’kaltoon’, joka tarkoittaa iljannetta, jäistä kohtaa tiessä. Tiedetään, mitä merkitsee mennä mönkään, mutta mikä onkaan mönkä?
Etymologia auttaa lisäksi näkemään, miten eri murteissa on käytetty keskenään erilaista sanastoa ja miten ne ovat päässeet vaikuttamaan yleiskieleen.
Vanhoja sanoja saatetaan usein pitää outoina ja hölmöinä. Jokainen aikaansa seuraava on huomannut, millaisia uusia − yhtä lailla outoja ja hölmöjäkin − kieleemme putkahtelee, synnyttäjinä politiikka ja sote usein etunenässä. Markkinointinikkarit yrittävät tehdä parhaansa pysyäkseen menossa mukana.
Erään kerran mainosesite sai kulmakarvat nousemaan korkeuksiin: Kaiken muun kauneudenhoitoon liittyvän kaman ohella tarjolle oli tuotu myös ihonhoitoranneke, joka ei, ihme kyllä. ole tekninen vempain eikä siis mittaa esimerkiksi ihon kosteustasapainoa. Se muistuttaa hiuslenkkiä mutta on sitä paljon leveämpi kangaskappale, joka ranteeseen pujotettuna estää hihoja kastumasta. Uusinta uutta kauneus- tai terveysalalla lienevät kasvosauna ja hammasvälisuihku.
Aivan kuten tuntuu siltä, ettei kieleen ole enää aikoihin tullut uusia käydä köpelösti ‑tyyppisiä ilmauksia, pelkästään mutu-tuntuman perusteella vaikuttaisi siltä, että uusista sanoista jopa suurin osa on yhdyssanoja. Vaikka sen varmempana tietona ei voikaan pitää Kotuksen vuodesta 2011 valitsemia kuukauden sanoja, esimerkiksi kuuden viimeksi kuluneen vuoden aikana reilusta 70 valitusta sanasta yli 60 oli yhdyssanoja. Jotain se kuitenkin kertoo suomen kielen kehityksen suunnasta.
Yhden sanan sana ei ilmeisesti enää riitä ilman paria kuvaamaan merkitysten maailmaa.
