Vuosia sitten eräässä taloyhtiössä tehtiin kylpyhuoneissa
putkistoremontti. Lattiat revittiin auki, ja korjattiin, mitä korjattavaa oli.
Varmasti käytettiin monessa mukana olleita välineitä ja aineita.
Kerran tarjosin kylpyhuoneessani hääränneelle remonttimiehelle
taukokahvit. Ojentaessani pyyhettä käsien kuivaamista varten oletin ilman
muuta, että lattialla möyrinyt työmies pesee kätensä ennen pöytään istumista.
Hän katsoi pyyhettä siihen malliin, että tässä mitään käsiä ruveta viruttelemaan.
Lattian rappauksen tasoitus oli kuulemma siistiä hommaa.
Olisi kai pitänyt olla jämäkkä ja sanoa, että siinä
tapauksessa kutsu peruuntuu. Sen sijaan seurasin jännittyneenä, tarttuuko
pesemätön koura voiveitseen, leikkaako leivälleen juustoviipaleen. Työmiehelle
riitti kuitenkin pelkkä kahvi.
Nyt ja tässä käsienpesu vaikuttaa olevan ihmiskunnan tärkein
tehtävä tautivirusten leviämisen estämiseksi. Kuinka helppoa se onkaan meillä.
Kuinka hirvittävän vaikeaa siellä, missä kuivuus vaivaa jo ennestään, missä
jokainen vesipisara on kullanarvoinen. Ja käsin tehtävä työ kaukana siististä
sisätyöstä.
