Nuotio- tai takkatulen loimotus on kaunis katsella. Kun tuli
hiipuu, jäljelle jää hiiltynyt kasa kekäleitä. Ja lämpö. Ja ristiriitainen
mieli.
Nyt kun eletään ilmastohuolen aikaa ja yritetään muun muassa
keksiä vaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden käytölle, joutaisiko kielenkäytössä
suosittu fraasi puhaltaa yhteen hiileen
jo fraasien hautausmaalle. Päämääränähän on sammuttaa, siis vähentää päästöjä,
ei saada hiipuvaa kekälettä uuteen loimuun. Yhteistoimintaa merkitsevälle
kielikuvalle tulisi saada ajantasainen korvaaja.
Fraasi yhteen hiileen puhaltamisesta lienee peräisin
1960-luvulta, ainakin suomenkielisissä kirjallisissa lähteissä. Sakari Virkkunen on Suomalaista fraasisanakirjaansa (5.
painos 1983) varten käynyt läpi mittavan määrän kirjallisuutta, Helsingin Sanomien vuosikertoja ynnä
muuta painettua aineistoa ja löytänyt seuraavan maininnan Aamulehdestä (4.9.1967): ”Kansanedustaja Pauli Räsänen ehdotti,
että kaikkien rauhan- ja urheilujärjestöjen, ammattiliittojen sekä kirkollisten
piirien tulisi samanaikaisesti puhaltaa rauhanhiileen (Vietnamin sodan
lopettamiseksi).”
Räsäsen ehdotusta sopii kannattaa kaikissa sodissa kaikkina
aikoina, mutta mikä ihme lienee rauhanhiili?
Virkkusen muut merkinnät hiili-sanan sisältävistä fraaseista
ovat hiilivalkeamies ja koota tulisia hiiliä pään päälle.
Hiilivalkeamies-vertausta on käyttänyt Yrjö
Soini teoksessaan Kuin Pietari
hiilivalkealla, joka käsittelee sotasyyllisyysasian vaiheita 1944–49.
Samasta sanakirjasta toisaalla silmiin osui hämmästyttävä
tieto. Sana hiili on yhdistetty vielä 1940-luvulla myös jopa vesivoimaan.
Tuolloin siitä käytettiin kielikuvaa valkoinen hiili tai valkea kivihiili.
Virkkusen poimima esimerkki Helsingin
Sanomista (18.11.1948) on vetoomus, jonka kansalle esitti ”valtakunnan
voimapäällikkö”: ”Valkeasta hiilestä – vesivoimasta – puuttuu nyt lähes puolet.
– Muista a-i-n-a säästää sähköä ––.”
Hieman yllättäen sanakirja päättyy ä-kirjaimeen. Milloin
onkaan alettu valaa öljyä laineille?
• • •
Ilmastohuolen tulisi koskettaa aivan kaikkia. Sen on ymmärtänyt
myös Ruotsin kuninkaallinen perhe.
Kuningasperheen vuotta 2018 käsittelevässä dokumentissa kuningas Kaarle
XVI Kustaa kuvattiin linnan katolla aurinkopaneelia asettelemassa, ja
prinsessa Victoria perheineen
rannalla poimimassa jätteitä. Victoria kannattaa lämpimästi ploggausta eli
lenkkeilyn ja roskien poimimisen yhdistämistä. Purjehdusta harrastava prinssi Philip seuraa merien tilaa pitkillä
purjehdusretkillään.
