lauantai 12. toukokuuta 2018

Hiontapuuhia


Uutisia lukiessa huomaa monesti, että kieltä on alettu käyttää huolettomammin, ellei peräti huolimattomammin. Hämmästyttävää on törmätä Havaijilaisen tulivuoren tapaiseen ilmaisuun muualla kuin virkkeen alussa. Ei ole kauan, kun jossain silmiin osui vastaavanlaisesti Akavalainen ja Yhdysvaltalainen.

Nimistä muodostettujen asukkaannimitysten, adjektiivien ja muiden johdosten kirjoitussäännön mukaan tällaiset sanat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Kaikkialle rynnivän muutospaineen ei kuitenkaan soisi hivuttautuvan näin myös kielenkäyttöön.

Orkesterin intendentti Helena Hiilivirta on paiskonut töitä Rouvalin sopimuksen yksityiskohtien kanssa yli puoli vuotta. (AL 29.11.2017)

HS (Helsingin Sanomat) kysyi lukijoilta, miltä tuntuu paiskoa töitä, kun muut nukkuvat (Otsikko verkossa 7.5.2018)

Kielitoimiston sanakirjassa paiskoa, paiskia ja paiskella tosin mainitaan synonyymeina, mutta vanhastaan töitä on paiskittu ja jotain käteen osuvaa, kuten ovia, paiskottu. Mielikuva töiden paiskomisesta tuo siis verkkokalvoille varsin konkreettisia näkymiä.

Hyvin usein sellaiset muodoltaan vähäiset mutta merkitystehtävältään tärkeät adverbit kuin esimerkiksi myös ja edes tuntuvat sijoittuvan häiritsevästi väärään paikkaan. Puheessa myös on joko painollinen ja viittaa taaksepäin tai painoton ja viittaa eteenpäin. Sen sijaan kirjoitetussa kielessä lukija hahmottaa sen usein lähinnä painottomaksi. (Terho Itkosen Kieliopas)

Sijainnista johtuvan merkityseron huomaa vaikkapa seuraavista artikkeliesimerkin tekstipätkistä:

Trump luonnehti myös Irania kansainvälisen terrorismin merkittäväksi tukijaksi.

Iranin lisäksi hänellä on mielessään muitakin tukijamaita.

Presidentti Trumpin mukaan sopimus on huono, koska se ei estä Irania kehittämästä ydinasetta. Trump luonnehti myös Irania kansainvälisen terrorismin merkittäväksi tukijaksi.

Kun otetaan mukaan laajempi tekstikokonaisuus eli edellinen virke, merkitys muuttuu. Nyt myös viittaakin tekemiseen eli Yhdysvaltain presidentin sanomisiin: paitsi että hän pitää sopimusta tietystä syystä huonona hän myös luonnehtii Irania terrorismin merkittäväksi tukijaksi.
 
Siis Presidentti Trumpin mukaan sopimus on huono, koska se ei estä Irania kehittämästä ydinasetta. Trump myös luonnehti Irania kansainvälisen terrorismin merkittäväksi tukijaksi.

Vastaavaa näkee usein televisiosarjojen käännösteksteissä. Viikko sitten draamassa elettiin Suomen sisällissotaa, jossa vihollisen ihmisarvoa kommentoitiin näin: ”– – joiden en antaisi edes tyhjentää Björknäsin (kartano) käymälää.” (Missä kuljimme kerran, Teema & Fem 6.5.2018)

Tosin väärään paikkaan sijoitettu edes heikentää puhujan tarkoittamaa herraskaista tehoa. Hän halusi korostaa kartanon ja sen asukkaiden asemaa verrattuna tavalliseen työväkeen. Mikähän olisi voinut olla vielä ikävämpää puuhaa kuin käymälän tyhjentäminen?

Joten edes löytää paikkansa näin: ”– – joiden en antaisi tyhjentää edes Björknäsin käymälää.”

Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös viilata, hioa, hangata, tasoittaa t. teroittaa (jotakin viilalla) ovat synonyymeja. Siispä vaihtelun vuoksi hiotaan omaa tekstiä naureksitun pilkunviilauksen sijaan. Kyllä hymy sitten hyytyy, kun yritetään saada aikaiseksi vaikkapa kaikkien hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia, joissa virhetulkinnoille ei saa jäädä sijaa.


J. V. Snellmanin päivänä