torstai 22. joulukuuta 2016

Ketjusilmukoita



1. silmukka


Pitkän vaaleapuisen pöydän ympärillä kanssani istuu kymmenkunta ihmistä, outoja kaikki. Paitsi Amerikan tähti Bruce. Tuntuu aivan luonnolliselta olla siinä saman pöydän ääressä. Huoneen kalseus heijastuu valkoisista tyhjistä seinistä. Yhdellä seinällä on kuitenkin televisio, josta katselemme Brucen esiintymistä, kenties levynjulkistamistilaisuutta. Taustafilmin arktinen maisema siirtyy etualalle: siinä jääkarhu tuijottaa ilmeettömästi vuolaana virtana sulavaa jäätikköä. 

Minäkin tuijotan ruutua ja mietin, että kuva näyttää ihmeen tutulta, jostain vuosien takaa. Onkohan Bruce ominut sen jostain?


2. silmukka


Kaksi päivää myöhemmin uutisoitiin, että Yhdysvaltain vuoden 2000 presidenttiehdokas Al Gore ja ensi vuonna virkaansa astuva presidentti tapasivat ja keskustelivat ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Toinen on huolestunut ilmaston lämpenemisestä, toinen ei niinkään.

Tätä se mun uneni siis tiesi. Tai Jukka Viikilän sanoin Kaikki on ensin unta, mutta jos uni on häiritsevä, se voi muuttaa hetkeksi tosiasioiden maailmaan (Akvarelleja Engelin kaupungissa, Gummerus 2016).

Gore on pitkään tehnyt työtä ilmastonmuutosta vastaan. Näistä ansioistaan hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2007. Samana vuonna palkittiin kahdella Oscarilla dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus, jossa Gorella on merkittävä osa. Tuossa tuolloin näkemässäni elokuvassa jää ei tainnut vielä sulaa yhtä vauhdikkaasti kuin äskeisessä unessani.


3. silmukka


Tämän viikon tiistaina Yhdysvaltain vielä vallan kahvasta kiinni pitävä presidentti Barack Obama käänsi sitä suuntaan, joka tuskin miellyttää hänen seuraajaansa. Viime töikseen Obama pyrkii suojelemaan arktisia merialueita päätöksellä, joka estää uusien öljy- ja kaasuesiintymien poraamisen.


4. silmukka


Kylmänä maana pidetyssä Suomessa ei sentään asu jääkarhuja, mutta ehkei täällä kohta enää edes hiihdellä. Ilmatieteen laitos nimittäin tiedotti maanantaina uusista Suomea koskevista ilmastoennusteistaan, joiden mukaan ilmasto lämpenee eniten talvella, pahimman uhkakuvan mukaan jopa neljästä kymmeneen astetta.


Sehän tarkoittaa muun muassa sitä, että reellä matkaan lähtevälle joulupukille tulee kulkuvälineen vaihto aina vain lähempänä Korvatunturia.


5. silmukka

Bruceen palatakseni: En osaa arvata, mikä toi hänet pöytäseurakseni, mutta siitä hyvästä aion joulun aikaan lukea hänen tänä vuonna ilmestyneen omaelämäkertansa Born to run (Otava). Kirja oli kirjastossa sopivasti tarjolla. Saa nähdä, tuleeko vastaan jääkarhuja.


Sateisena joulunaluspäivänä



28.12. lisäys:

Ensimmäinen (ja mahdollisesti kirjan ainoa) valkoturkki mainitaan sivulla 107, kun teini-ikäinen Bruce palaa kotiin öisiltä retkiltään. Ovet olivat lukossa, joten oli kiivettävä seinäristikkoa pitkin omaan huoneeseen. Siellä odotti ”isä, irlantilainen iho aamuhämärässä valkoisena kuin jääkarhun turkki, kädessä karhupumppu valmiina pieksemään hakkelukseksi murtovarkaan, joka oli tullut kukonlaulun aikaan ryöväämään hänen aarrearkkunsa”.

Siellä se kuitenkin oli, vastoin kaikkia odotuksia jääkarhu.