sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Suomi maailmankartalla



Usein kuulee maailmalla käyneiden tai asuvien suomalaisten kommentoivan Suomen huonoa tunnettavuutta muualla. Monessa maassa kukaan ei tunnu tietävän mitään tästä maasta, ei edes sitä, missä se sijaitsee. Kommentoinnista voi toisinaan erottaa väheksyvän sävyn: kun Suomi nyt ei kerta kaikkiaan osaa tätä hommaa.

Mutta onko se (vain) Suomen vika? Eikö syytä ole pikemmin maiden erilaisissa koulutusjärjestelmissä ja oppisisällöissä? Suomen koulutusjärjestelmää ja sen laatua kehutaan jatkuvasti, ainakin äskettäiseen Pisa-tulosten julkistamiseen asti. Täällä annetaan tietoa laaja-alaisesti eri maista eri oppiaineissa, omana kouluaikanani esimerkiksi maantiedossa ja uskonnossa. Nykyisin sitä lienee yritetty lisätä vähän jokaiseen oppiaineeseen.

Jos muiden maiden koulujärjestelmissä muu maailma jätetään vähemmälle, eihän silloin pidä syyttää Suomea näiden toisten tietämättömyydestä. Toisaalta pelkkä matkailumarkkinoinnin antama Suomi-kuva tai menestys urheilulajissa antaa vasta pienen tiedonmurusen maasta. Suomi ei ole yhtä kuin Lappi tai oman aikansa urheilusankari, kuten Kimi Räikkönen tai Teemu Selänne.

Täällä yritetään toisinaan miellyttää muita oman kulttuurin kustannuksella: Kouluissa ei sopisikaan enää laulaa suvivirttä, ja toissa syksynä pakolaisia auttaville suomalaisnaisille suositeltiin peittäviä asuja. Viimeksi kirjailija Roman Schatz ehdotti muutosta Maamme-lauluun. Hänen mielestään sana synnyinmaa tulisi vaihtaa kotimaaksi, koska Suomi on kansainvälistynyt ja suomalaisuuden käsite tätä myöten laajentunut. (Aamulehti 8.12.2016)  

Mutta sitten kun joku jossain ”tuolla ulkona” tietää jotain Suomesta, niin viestimet kyllä kuuluttavat sen meille. Voi, millaisen ilon se tuottaakaan monille suomalaisille, että edes yksi meistä tai jokin meidän aikaansaannoksemme vaikka vain pienesti mainitaan jossain rajojemme ulkopuolella. Yli kaiken ymmärryksen menee jo se, että meitä pidetään ”hienona kansana”! Sanojen lausuja, Yhdysvaltain tuleva presidentti, taitaa kuitenkin tuntea paremmin naapurimme. Pitäisikö tästä päätellä jotain. Myönnän kyynisyyteni.

Tuntemattomanakin Suomi on ja toivottavasti pysyy maailmankartalla. Eiköhän se lopulta ole meille itsellemme tärkeintä?