Jätesäkin tarkoitus

On tullut vietyä muutamakin biojätepussi taloyhtiön jäteastiaan. Joka ikinen kerta jaksaa sama seikka ihmetyttää: miksi kannellisessa astiassa käytetään reunoille pingotettua isoa muovisäkkiä?

Ymmärrän kyllä, että säkin olisi tarkoitus suojata itse astiaa, jotta sitä ei tarvitsisi jokaisen tyhjennyksen jälkeen pestä. Säkki ei kuitenkaan tahdo toimia niin kuin sen suunnittelija on ajatellut. Jo ensimmäisen jätepussin pudottaminen vetää kevyttä muovisäkkiä alaspäin, eikä kauaa kestä, kun se ilman pidikkeitä irtoaa astian reunoista ja lyttääntyy sen pohjalle.

Jos alussa vielä yrittääkin saada säkin suuta pysymään ylhäällä, seuraava pussi tai muu biopakkaus vie sen painollaan mukanaan alas. Astioiden tyhjentäjät eivät voi vain tarttua säkkiä ”kauluksista” ja heittää autonsa lavalle, on kaadettava koko astia. Tosin säkki tuskin kestäisikään rikkoontumatta koko sisällön painoa. 

Joten mikä lopulta on säkin perimmäinen tarkoitus? Antaa harhakuva puhtaammasta jätehuollosta?

Valttikortti

Kumpi lienee pahempi, amerikkalaisversio brittiläisen Michael Dobbsin House of Card -kirjoihin perustuvasta sarjasta vai nykyinen versio yhdysvaltalaispresidentistä? Sarjaa näkemättä on vaikea sanoa.

Valkoinen talo näyttää joka tapauksessa saaneen nykyisestä presidentistä nimensä mukaisesti todellisen valttikortin. Valtti voittaa, vaikka muut pelaajat yrittäisivät kaikkensa. Pakkakin on sekoitettu jo ties kuinka moneen kertaan.

Iäkäs amerikkalaistuttu totesi ironisesti, ettei voi enää pelata korttia, koska ei hänkään halua turhaan mainita maansa presidentin nimeä.

Kun kerran nykyistä Valkoisen talon isäntää ei voi mitenkään saada vastuuseen yhtään mistään eikä erottaa virastaan, teki hän mitä tahansa, sillä voi olla todella kauaskantoisia seurauksia kaikkialla. Joko alullepanijana tai edesauttajana hän on ehtinyt muutamassa vuodessa viedä yleistä asenneilmapiiriä selvästi huonompaan suuntaan.

Jos sama jatkuu tulevat kaksi tai ehkä peräti kuusi vuotta, kuka enää jaksaa? Kuka jaksaa taistella vastaan: etsiä totuutta, puolustaa oikeudenmukaisuutta. Väsymys iskee vähemmästäkin, eikä voimattomuuden tunteelta voine välttyä.

 

Onneksi vielä riittää niitä, jotka jaksavat edes yrittää.

Nyt kuitenkin valhe ja totuus taistelevat kiihkeästi ihmisten sieluista. Ei liene vaikea keksiä uusia keinoja valheellisen tiedon levittämiseksi. Valheet puolestaan lietsovat vihaa. Ajat, joista on sanottu ei koskaan enää, voivat sittenkin palata.

Niin voidaan huokaista myös viimeistään kuuden vuoden kuluttua – ja erehtyä. Joka tapauksessa nykyisen jälkeen valittavalla Yhdysvaltain presidentillä on edessään harvinaisen kova työ, jos hän edustaa toisenlaisia arvoja.