maanantai 9. toukokuuta 2016

Aina kintereillä



Tietokoneeseeni päivittyi puoliväkisin uusin käyttöjärjestelmä. Olin sen kyllä varannut, mutta elin siinä vaiheessa vielä harkinta-aikaa. Sopimusehtoja lukiessani huomasin, ettei käyttäjän anneta lainkaan valita, haluaako hän antaa tietonsa yritykselle vai ei. Asia piti joko hyväksyä tai palata lukemaan sopimusteksti uudelleen. Ota tai jätä.

Tekstin lopussa mainittiin kuitenkin, miten verkkoseurannan voi halutessaan kieltää selaimen Asetuksista. Kyseisen suomenkielisen kohdan aneleva tyyli ei pöhkömpääkään käyttäjää juuri vakuuttanut: Pyydä etteivät sivustot seuraa sinua.

Englanninkielisessä ohjeessa käytetään selvästi käskevämpää sävyä: Tell webb sites I do not want to be tracked. Ohjeen lopussa kielto hyväksytään OK-painikkeella, joka puuttuu suomenkielisestä versiosta. Mutta onko kiellolla mitään todellista merkitystä?

”Viime vuoden loppupuolella yhtiö (Microsoft) vahvisti, että sen suorittamaa telemetriatietojen keräystä ei voi estää”, todettiin MTV:n verkkosivuilla 11.2.2016. Kaksi päivää myöhemmin tieto- ja viestintä-alan lehdessä Tivissä kerrottiin, että käyttäjien runsaan palautteen johdosta yritys aikoo julkaista myöhemmin tänä vuonna päivityksen, joka antaa käyttäjälle mahdollisuuden valita. Kummassakin jutussa on käytetty lähteenä yhdysvaltalaisen The Forbes -lehden Gordon Kellyä.

○ ○ ○

Nythän on niin, että Will Rogersin lausuma Kaikki ovat tietämättömiä, vain eri asioista pätee käsittelemässäni aiheessa minuun, niin että olisi varmaan parempi vaieta kokonaan. Kun käyn koneineni huollossa selvittämässä jotain asiaa, en ymmärrä, mitä kieltä mies minulle puhuu. Hän puolestaan kuuntelee sanojani sennäköisenä kuin olisin jokin heinu eli ihminen, joka on selvästi toiselta planeetalta (elimäkel. subst., adj.).

Koska tietosuojasta paljon puhutaan, mainitsin miehelle tämänkin mieltäni epäilyttävän sopimuskohdan. Toisten laitteita työkseen huoltava antoi neuvon, että sopimusehtoja ”ei kannata lukea niin tarkkaan”. Eikä moni luekaan.