”Tilanne on nyt sellainen, että on katsottava, millainen tilanne on.” (Kansanedustaja Onni Hiltunen televisiossa 8.11.1961 > SK 48/1961). Jyvä vai akana?
Marraskuun harmaudessa käteen osui Jukka Ukkolan koostama & Vesa Lehtimäen kuvittama kirja Jyviä ja akanoita. Sadan vuoden satoa (2023). Jos koskaan on lukenut Suomen Kuvalehteä, kyseiseen palstaan lienee tutustunut. Lukijatutkimusten mukaan tämä ”kielellä leikkimisen foorumi” on lehden luetuin palsta, todetaan kirjan alussa. Pääosin lehdistä poimittujen leikkeiden parhaita ovat tahattomat kielikömmähdykset, jotka paljastavat kielen tarjoamat moninaiset mahdollisuudet myös väärinymmärryksiin. Esimerkiksi numeroin merkittyjen lukusanojen puutteellinen taivutus, väärä sana tai sanajärjestys, nurinperinen logiikka ovat niiden aineksia.
Ennen digiaikaa puhuttiin usein ns. painovirheistä, vaikka virhe olisi tehty ihan vain omin käsin kirjoittaessa. Taittovirheet puolestaan johtuivat siitä, että sanat tai kokonaiset kuumaladontarivit saattoivat kiireessä mennä sekaisin.
Palstan nimi on vaihtunut vuosikymmenten saatossa: Varsinaisesti se aloitti vuonna 1929 nimellä Painovirhepaholainen, sittemmin otsikko muutettiin muotoon Painovirheitä ja kielikukkasia, kunnes vuonna 1937 käyttöön otettu nimi Saksittua ei muistuttanut enää lainkaan aiempia. Sotien jälkeen palsta jatkui mutta nimeä vailla Ajanviete-sivulla. Pysyväksi jäi vuonna 1958 annettu nimi Jyviä ja akanoita. Siitä alkaen vuoteen 1988 palstaa piti toimittaja Sakari Virkkunen vaimonsa Elsan avustamana. Hänen jälkeensä ”leikekansio” siirtyi toimittaja Jukka Ukkolan käsiin.
Kirjan tekijöiden arvion mukaan palstan koko olemassaolon aikana lukijoilta on saatu 180 000 avustuskirjettä (määrään sisältyvät digiajan sähköpostitse lähetetyt leikkeet), joissa on ollut yhteensä yli puoli miljoonaa leikettä.
Katsotaanpa siis joidenkin esimerkkien avulla, millainen alussa mainittu tilanne onkaan nyt.
Nuorisorikollisuuden lakipiste saavuttamatta. Opettajat jatkokurssilla. (Otsikko Uudessa Suomessa 31.12.1963 > SK 3/1964)
Työllisyys ei hellitä ilman joustoja (otsikko Aamulehdessä 25.7.1995 > SK 39/1995). Miltäs vaikuttaa?
Työttömyys ei ota noustakseen (otsikko Pohjolan Sanomissa 29.8.1995 > SK 39/1995). Siinä on kyllä onnistuttu erinomaisesti.
Jos työnhakijalta odotetaan mahdottomia, hänen on syytä mennä leikkiin mukaan:
25-vuotias 35 vuotta pankkialalla toiminut merkkonomi haluaa vaihtaa alaa. (SK 47/1951) Merkkonomi kirjoitettu kuten kirjassa.
Sekä matematiikan että luku- ja kirjoitustaidon heikentyneestä osaamisesta on viime ajat kannettu syystäkin huolta.
Kuusi kertaa euro on vanha tuttu markka. Jos päässälasku ei suju, käytä laskinta. (SK 46/2001)
Ensimmäiset olympialaiset. 50 vuotta Helsingin olympialaisista (SK 28/2022)
Helsingin olympialaisista on kulunut sata vuotta (TV maailma 28/2022).
Ja kyseiset olympialaisethan järjestettiin siis vuonna 1952.
Pudotettu Bulevardin tienoille naisten musta nahka ja valkoinen villakäsine (vasemman käden) (SK 32/1942)
Haudoille pekonia, ruusuja, pelargonia. Eevan kukka. (Ilmoitus Etelä-Saimaassa 16.5.1964 > SK 23/1964)
Arv. Naiset! Nyt annetaan Bermanenttia Raahessa Smk 80:-. Täysin pätevä ja ammattitaitoinen antaja. (SK 25/1933)
Kuten esimerkkien p ja b myös k ja g saatetaan sekoittaa keskenään. 13.11.2025 esitetyn keskusteluohjelma Skavlanin aiheena oli ruotsalaisten maanpuolustustahto. Kun puhe oli kranaatista, tekstitys tarjosi toistuvasti sanaa granaatti.
Äidinkielenopettajain päivät päättyneet (SK 39/1951). Ei sentään ole luovutettu eikä menty manan majoille, mutta tosiasia on, ettei Äidinkielen opettajain liittoa eikä siis päiviäkään enää ole. 1.11.2025 liitto yhdistyi Suomenopettajien kanssa, ja uudeksi nimeksi valittiin Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat (SKKO).
Opettaja Taipale Karisjärveltä ilmoitti toimituksellemme, että hän viime perjantaina liikkuessaan Koisjärvellä näki yhdessä Sakari Mattilan kanssa langalla istuneen yksinäisen haarapääskyn. (Luoteis-Uusimaa 10.4.1962 > SK 17/1962)
Halutaan vuokrata. Iso yksiö tai pieni kaksio parvekkeella odottavalle äidille. Varma vuokra. Kiire. (Ilmoitus Itäväylässä 25.2.1999 > SK 13/1999)
Hieno esimerkki työelämätaidoista:
Nuoruudessani eräässä työpaikassa minulla oli vanhempi työkaveri nimeltään Uuno Hiukka. Pomo jakoi tilipussit tyyliin: Koivisto Mauno, Ketonen Keijo, Mäkinen Jorma jne. Mutta sanoi aina Uuno Hiukka eikä Hiukka Uuno. Fiksu mies tuo pomo. (Jorma Mäkinen Loimaan Lehdessä 22.6.2006 > SK 29/2006)
Tekoälyn uhasta näyttää salamannopeasti siirrytyn ihastelemaan sen mahdollisuuksia. Mikä lie tekoälyttömyys ollut käytössä vuonna 2008 ja tuottanut tekstiä, joka itsessään on käsittämätöntä mutta yhtä käsittämätöntä on se, että tunnettu yritys on päästänyt sen käyttöohjeisiinsa:
Kiinnittyä kastella letkulla jotta asentaen. Hapantua model after kyyneltyä hankinta. Seis kone jahka aivan. Hapantua lähettää kyyneltyä hankinta. Epäyhtenäinen kastella letkulla polveutua asentaen. (Husqvarna-ruohonleikkurin käyttöohjetta 2008 > SK 27/2008)
Kannattaa tänäkin päivänä olla tarkkana, mihin korjaamoon kulkupelinsä vie.
Kolari- sekä ruostevauriot teemme takuutyönä kohtuuhinnoin, myös autossanne esiintyvät muut viat ammattitaidolla myös iltaisin. (SK 20/1962)
Joidenkin mielestä on väärin nauraa toisten tekemille virheille, koska (tässä tapauksessa) niiden syynä voi olla vaikka jonkinlainen luku- ja kirjoitusvaikeus. Näin ajatellen naurunaiheet taitaisivat yleisesti ottaen käydä aika vähiin. Liian tosikkomaisesti ei kannata ihan kaikkeen eikä varsinkaan itseensä suhtautua. Näemme päivittäin esimerkkejä siitä, mihin itsevaltaisten johtajien huumorintajuton suhtautuminen itseensä on maailmaa viemässä.
Jo toistakymmentä vuotta on kolmannen maailmansodan puhkeaminen näyttänyt olevan parin vuoden päässä. Tästä on kehittynyt eräänlainen pysyvä olotila − ja täytyy sanoa, että tuo kahden vuoden etäisyys hyvin riittääkin. (Professori I. A. Puntila Turun Sanomissa 7.10.1960 > SK 43/1960)
*Otsikko Iltalehdessä 18.1.2005 > SK 7/2005: Siivooja menetti seitsemän sormea − kolmelle sakot.
