Yliopiston juhlasalissa jäätiköt sulivat silmien edessä. Epämiellyttävä totuus iski ensimmäistä kertaa monien tajuntaan, kun samanniminen vuonna 2006 valmistunut dokumenttielokuva esitettiin yleisölle.
Lokakuussa 2009 vuotta aiemmin valittu kaukaisen saaristovaltion presidentti puolestaan hyppäsi hallituksineen veden alle pitämään kokousta (Turun Sanomat 18.10.2009). Tavoitteena myös tällä, yhdenlaista äärilaitaa edustavalla toiminnalla, oli kiinnittää huomio epämiellyttävään totuuteen: maailman matalinta valtiota uhkaa hukkuminen merenpinnan noustessa, osittain juuri jäätiköiden sulamisen takia.
Malediivien ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu johtaja Mohamed Nasheed oli syystäkin huolissaan ilmaston lämpenemisen seurauksista kotimaalleen. Suositusta turistikohteesta peräti 80 prosenttia on alle metrin merenpinnan yläpuolella, ja sen korkein kohtakin tavoittelee Suomen yleisintä huonekorkeutta eli 2,4 (tai 2,5) metriä. Eipä siinä paljon mäkiä lasketa tai kiivetä, toisaalta ei myöskään huimaa huipulla.
Vuoden 2004 valtaisa tsunami Intian valtamerellä antoi omanlaisensa varoituksen siitä, että tuho voisi tulla myös nopeasti. Nasheedin suunnitelmaan kuului turismista saatavien varojen käyttäminen uuden kotimaan ostoon joko Australialta, Intialta tai Sri Lankalta. Onhan sitä jossain kaupunkeja siirrelty maan sisällä paikasta toiseen, mutta ostaa kokonaan uusi kotimaa… Kuulostaa epätoivoisen kamalalta.
Entä miten Nasheedin jälkeiset vallanpitäjät ovat mahtaneet suhtautua sekä maahansa kohdistuvaan uhkaan että suunnitelmaan siirtää koko kansa muualle?
Veden ympäröimässä valtiossa kaikkien kansalaisten olettaisi olevan uimataitoisia, mutta uiminen on sentään eri asia kuin sukeltaminen ja istuskeleminen meren pohjassa. Nasheedin tempauksen vuoksi ministerit (yhtä kokeneempaa lukuun ottamatta) joutuivatkin kahden kuukauden sukelluskurssille opettelemaan selviytymistä tulevassa kokouksessa. Uutinen ei kerro, oliko koko hallitus yksimielinen paikanvalinnasta. Entä olisiko ollut sallittua jäädä pois, jos olisi arkajalkana vedonnut tukehtumispelkoon?
Kun katsoo maan virallisella kielellä divehillä kirjoitettua Malediivien nimeä, voi melkein nähdä ruohojen keinuvan ja kalojen uivan aallokossa. Samalla tilastotieto vuodelta 2015 (UNESCO) herättää kunnioitusta: tuolloin 99,3 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä aikuisväestöstä oli oppinut lukemaan tätä kirjoitettuna varsin hankalannäköistä kieltä.
ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ
Vedenalaiseen ”kokoussaliin” verrattuna Suomen hallituksen luultavasti erikoisin kokouspaikka ei ole sittenkään kovin erikoinen: vuoden 1977 heinäkuussa hallitus kutsuttiin selvittämään lentokonekaappausta paikan päälle Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Tässähän jää miettimään, millaisten tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta oma hallituksemme olisi valmis kunnolla tempaisemaan.
