tiistai 28. maaliskuuta 2017

Karkkilan kiusaukset



Kun päivittäiskauppa myy irtokarkkeja alle kuuden euron tai jopa halvempaan kilohintaan, samassa jonossa paperipusseihinsa makeaa kauhovat lapset ja aikuiset. Vaikka sorrun itsekin, pysyn mielestäni kohtuudessa, jos kohtuutena voi pitää paria sataa grammaa. Monen muun pussi täyttyy suuta myöten, jolloin sen sulkemiseen tarvittaisiin teippiä. Kuinka paljon täpötäysi paperipussi mahtaa painaa?

Entä kuinka nopeasti se sokerihiiren käsissä tyhjenee?

Kauppias tietää, miten helposti asiakkaan vastustuskyky murtuu. Hetken hurmaan langennut voi myöhemmin joutua maksamaan kalliisti, mitä useammin näitä hetkiä tarjotaan. Varsinainen hyötyjä ei olekaan kauppias vaan kolmas osapuoli – hammaslääkäri.

Huolimatta siitä, että kuulun makean syötävän ystäviin, makeisveron poisto kuluvan vuoden alusta ei ilahduta niin paljon kuin voisi luulla.

Normaalisti irtokarkkien kilohinta on melko tarkkaan puolet irtopähkinöiden kilohinnasta. Ei ihme, ettei pähkinälaatikoiden luona ole koskaan näkynyt vastaavaa suurta ryntäystä. Kalliita ja kaiken lisäksi terveellisiä. Missä on se kauppias, joka uskaltaisi makeisten sijaan tehdä edullisemmista pähkinöistä myymälänsä vetonaulan?