Elämän arvaamattomuus useimmiten yllättää, toisinaan pelottaa, toisinaan naurattaa. Varsinkin pelottavista tapahtumista tulee vedenjakajia, jotka vaikuttavat pitkään ajan hahmottamisessa: puhutaan ajasta ennen tapahtunutta ja sen jälkeen.
Yksi vedenjakaja ovat olleet vuoden 2001 terrori-iskut New Yorkin kaksoistorneihin.
”Uutta aikaa” lasketaan myös maailmanlaajuisen koronapandemian alkamisesta, siitä, miten tuttu elämäntapa muuttui toisenlaiseksi melkein kertaheitolla.
Toisaalta pandemia-ajan hyödyksi voikin katsoa sen, että se opetti monille, millaista on elää normaalia rajoitetummin niin fyysisesti kuin taloudellisesti. Kun kuluvana vuonna elämän arvaamattomuus iski täydellä teholla yhdessä Euroopan kolkassa ja antaa päivittäin muistutuksen muihin kolkkiin siitä, millaiseksi elämä voi muuttua, on hyvä olla edes jonkinlaista kokemuspohjaa kaiken varalta.
Edelleen lähitulevaisuudessa suomalaisten aika voi jälleen jakautua ennen ja jälkeen -akselille.
Onkin kiinnostavaa ja varsinkin arvostettavaa, että Suomessa kaikkea tätä muutaman vuoden aikaista pyöritystä on pääministerinä johtanut nainen, vieläpä varsin nuori. Miten arvaamattomia kaikki nämä tapahtumat olivatkaan silloin, kun hänet siihen tehtävään valittiin! Tällaisena aikana pääministeriyden vastuu painaisi raskaasti leveämpiäkin harteita.
Entä olisiko valittu, jos olisi osattu aavistaa tulevaa?
Pahimpien pandemia-aikojen julkisista esiintymisistä jäi mieleen pääministeri Marinin kärsivällisyys vastata uudelleen ja uudelleen samoihin kysymyksiin. Välillä oli pakko ärtyneenä ihmetellä, mitä vastausta tivaavat kysyjät nyt eivät tajua. Edes sitä, että oli (ja on) asioita, joista kukaan muukaan ei tiennyt (tiedä) mitään varmaa.
Esiintymis- ja kielitaito sekä yksinkertaisen tyylikäs ulkoinen olemus ovat maata edustavalle pääministerille pelkästään avuja. Mitä jos Suomessa olisi Britannian Johnsonin kaltainen homssantuu? Vielä kamalampaa olisi katsella yhtä myrkyllisen näköistä ministeriä kuin kuvissa esiintyvä Venäjän ulkoministeri Lavrov.
Pandemia, sota ja Nato. Lapsi. Lyhyitä sanoja, valtaisan isoja asioita. Siinäpä kerrakseen asialistaa, jota ei kuka tahansa olisi kyvykäs hoitamaan. Ei edes jokainen mies, oli sitten minkäikäinen tahansa.
