Kysymykseen Mitä onni
on? ”kuuluu” ainakin länsimaiseen tapaan vastata perhe ja lähipiiri, työ,
terveys (ehkä myös työterveys). Jossain taannoisessa kyselyssä, jossa
ilmeisesti tiedusteltiin onnen sijaan sitä, mikä on ihmisille tärkeintä tai
mitä ilman ei voi elää, ykkössijan vei todenmukaisempi vastaus eli älykännykkä.
Niinpä yllättää kaikin tavoin, kun joku valitseekin aivan
toisin: ”Onnea on, kun lihoo ja juo maitoa.” Näin iloisesti vastasi kameran
edessä kenties afrikkalaista kulttuuria edustava nainen, yksi Human-dokumenttielokuvaan osallistuneista
tuhansista ihmisistä. Nainen ei näyttänyt aliravitulta, joten hänen onneaan ei ilmeisesti
määritellyt nälkä eikä varsinkaan länsimainen näkemys naisen ihannevartalosta.
Onnen ei tietenkään tarvitse olla kaiken kattavaa. Voi jopa
olla, että juuri silloin se jää helpommin näkemättä.
Tänään ajattelin, että onni voi olla vaikka lahjaksi saatu
sanomalehti. Siitä seuraa vääjäämättä, että minulle onnea on myös paperi. Yhteensä
yli kolmen kuukauden ajan samaan aamukahvipöytään asettui ensin yksi lehti,
sitten loppuajaksi toinen.
Aivan toinen asia sitten onkin se, millaisen maailman lehdet
lukijalleen näinä aikoina tarjoavat. Kun syyskuussa 2015 valitsin tekstille
otsikon Ei entiselleen kai mikään jää,
en voinut aavistaakaan, miten osuvasti se kuvaisi aivan lähitulevaisuutta. Kaikki
todella muuttuu, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
• • •
Kell’ Onni on, se Onnin kätkeköön.
