Mitä yhteistä voisi olla fiktiivisellä poliisikomisariolla Vera Stanhopella ja tosielämän keraamikolla Keith Brymer Jonesilla?
Yhdistävä tekijä on yksi tietty sana, jota kumpikin käyttää suomalaiselle vieraassa yhteydessä. Täällä sen suomalaisen vastineen käytöstä samalla tavalla luultavasti nousisi pöyristynyttä sanailua ja vaatimus käyttää asiallisempaa kieltä.
Ja kuitenkin sana on sama, jota tunneilmaisussaan häveliäät suomalaiset käyttävät mieluummin kuin äidinkielensä omaa sanaa jopa puhuessaan kaikista läheisimmilleen. Eräänkin kerran kahvilassa istuneen perheen isä oli lähdössä viettämään kaveriviikonloppua ja vaimon kanssa jätettiin tilanteen mukaisia jäähyväisiä. Kun mies sitten suuntasi ovelle, vaimoon iski kai rohkeuden puute, sillä viime hetkellä hän teki sen: vaihtoi suomesta englantiin ja sanoi rakkaalleen I love you.
Poliisikomisariolla ei sen sijaan vaikuta olevan ketään läheistä, jota kutsua rakkaaksi. Mutta kun rikostutkinnan yhteydessä joku ahdistunut tai murheinen näyttää tarvitsevan lempeää lohtua, puhuttelusana love lauseen loppuun livahtaa myötätunnon merkiksi hänen huuliltaan. Toisinaan siinä kyllä kuuluu myös tuikeampi sävy. Onkohan sana todella merkitty käsikirjoitukseen, vai ottiko kenties tiukan Stanhopen roolin esittäjä Brenda Blethlyn (1946−) sen käyttöön omasta päähänpistostaan?
On aika vaikea kuvitella jonkun kolmikymppisen käyttävän sanaa Stanhopen tavoin. Kokeneelle Blethlynille tämän kaltainen myötätunnon osoitus sopiikin paremmin, sillä hän oli Vera Stanhope tutkii ‑sarjan aloitusvuonna 2011 jo eläkkeellejäämisiässä ja viimeisen, 14. kauden aikana peräti liki 80-vuotias. Toisaalta se, mikä ilmeisesti sopii brittiläiseen kulttuuriin, ei oikein istu suomalaiseen rikostutkintaan, olipa minkäikäinen poliisikomisario tahansa.
Stanhopea itseään alaiset kutsuvat kunnioittavasti ma’amiksi.
Suuren keramiikkakisan (The Great Pottery Throw Down) toinen tuomari, helposti kyyneliin herkistyvä Brymer Jones (1965−) taas käyttää sanaa love usein arvioidessaan kenen tahansa kisaan osallistuvan töitä. Tilanteen huomioon ottaen sen merkitys voisi olla jotain sellaista kuin ystäväiseni, joskin tässä hyvähenkisessä sarjassa sana on käännetty muruksi. Verassa se yleensä jätetään mainitsematta tekstityksessä.
Miten ottaisi ohjaajan muruttelun vastaan kädet savessa ahertava suomalainen?
Love on ääntämyksellisesti siitä hauska sana, että englannin kielen murteissa sen o-vokaali voidaan lausua monin tavoin. Foneettisesti eri vokaalit voivat olla etisiä, keskisiä ja takaisia, laveita tai pyöreitä sekä eriasteisia suppeasta väljään. Korviin on tarttunut paitsi lav myös o:n ja ö:n sekoitukselta kuulostava lov (mm. Vera) sekä luv. Ehkä jossain päin vokaali taipuu y:ksikin, mutta tuskinpa sentään e:ksi ja i:ksi.
