Sota-alkuiset sanat vähentyneet, miten käy sotilas-alkuisten? Miten niin vähentyneet, oli ensimmäinen tämän Aino Piehlin kirjoittaman Kotus-artikkelin otsikon herättämä ajatus.
Otsikko sai lukemaan pidemmälle. Yleensä kielen muutos näkyy selvemmin siinä, että esimerkiksi monet vanhat ammatit ja niihin liittyvä sanasto ovat joko hävinneet normaalikäytöstä tai siirtyneet kuvaannolliseen käyttöön niin, ettei alkuperää aina edes tunnista. Toisaalta syntyy uusia ammatteja, keksintöjä ja niihin liittyvää termistöä. Sota- ja sotilas-alkuisten yhdyssanojen muutoksessa ei kuitenkaan ole kyse niiden kuvaamien tarkoitteiden häviämisestä minnekään vaan uudelleennimeämisestä.
Hamaan loppuun asti on oleva sotia ja sotilaita. Kun toinen osapuoli hyökkää, niin toisen täytyy puolustaa, ja sodassahan siinä ollaan sitten molemmat. Välillä osat voivat myös vaihtua.
Entä jos kaikki valtiot sitoutuisivat yksinomaan puolustamaan, olisiko mahdollista, ettei hyökkääjiä ja sotia tulisi enää lainkaan?
Kuten Piehl toteaa, nykyisessä Nato-keskustelussa esiin noussut jako sanojen sotilasliitto ja puolustusliitto välillä ”liittyy pitkään ja hitaaseen kehitykseen, jossa yhdyssanojen sotilas- ja sota-alkujen tilalle vaihdetaan puolustus”.
Piehlin poimimat esimerkit osoittavat, että Naton tultua entistä likemmäksi Suomea kunkin puhujan omasta näkemyksestä näyttää riippuvan, käyttääkö hän siitä sanaa puolustusliitto vai sotilasliitto. Samoin rinnakkaiskäytössä ovat edelleen esimerkiksi sotateollisuus ja puolustusteollisuus.
Äkkiseltään voisi veikata, että moni yhdyssana pitää myös pintansa vielä pitkään, kuten sotaharjoitus, sotilasvala, sotilaskone. Puolustusvoimien alin sotilasarvo on edelleen sotamies. Ehkäpä sekin jossain kohdin menee vaihtoon − kunhan vain tilalle ei tule puolustushenkilöä!
Muistissa on, että aiemmin (vain) nuoret miehet menivät sotaväkeen, sittemmin armeijan tai intin ovat voineet käydä myös naiset. Intti? Lyhenne on alkuaan perua armeijan intendentuuriosastosta, joka vastasi talous- ja vaatetusmateriaalien hankinnoista. Sanan merkitys on näin ollen siirtynyt siististä sisätyöstä vähemmän siisteihin kenttähommiin.
Yllättävää oli lukea, että nimitykset sotalaitos, sotaministeri ja sotaministeriö vaihdettiin lainsäädännössä sanoihin puolustuslaitos (vuodesta 1974 puolustusvoimat), puolustusministeri ja puolustusministeriö jo pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1922. Kertooko se jotain kansanluonteesta vai todettiinko muutoksella pelkkä maantieteellinen tosiasia?
Viimeistään kuluneen kevään aikana suomalaisille tulivat lisäksi tutuiksi Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijat entisen Sotakorkeakoulun sijaan. Nimenvaihdos on tehty vasta vuonna 1993, vasta, kun ajatellaan edellä mainittuja muita nimenmuutoksia.
Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ohella ainakin Turkki ja Kiina ovat viime aikoina uhkailleet sodalla niitä, jotka ovat niiden omien intressien kohteita. Aika näyttää, onko täysin muuttuneella maailmantilanteella vaikutusta suomalaisen sotasanaston kehitykseen.
