Sanastollisesti eletään historiallista aikaa. Yhtäältä koko
maailmassa on tänä vuonna tullut tutuksi kaiken mullistanut taudinaiheuttaja koronavirus, toisaalta Black lives matter
-liikkeen myötä on aloitettu tietynlaisten sanojen ”alasajo” niiden
epäkorrektin käytön vuoksi.
Esimerkiksi tuotteiden (Eskimo-jäätelö) ja urheilujoukkueiden (amer. baseballjoukkue Cleveland Indians ja jalkapallojoukkue Washington Redskins) nimien muuttamista ollaan miettimässä, koska niiden katsotaan loukkaavan alkuperäiskansoja.
Sanojen merkitykset näyttävät tietyissä maissa myös laajentaneen reviiriään. Kun puhutaan terroriteoista, useimpien mieleen tulevat suurta vahinkoa aiheuttavat, usein aseelliset hyökkäykset esimerkiksi toista valtiota vastaan. Terroriteon tekijäksi voi osoittautua myös yksittäinen ihminen, jonka hyökkäys kohdistuu johonkin suurempaan joukkoon mukaan lukien verkkomaailma.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan terrori merkitsee sekä pelkoa herättävää väkivaltaista sortoa, hirmuvaltaa (miehitysjoukkojen harjoittama terrori) että järjestelmällistä jatkuvaa häirintää, kiusaamista, uhkailua tms. (puhelinterrori, työmaaterrori).
Kiina otti heinäkuun alussa Hongkongissa käyttöön niin kutsutun turvallisuuslain, joka monelle hongkongilaiselle vaikuttaa merkitsevän päinvastaista, turvattomuuslakia. Sen on sanottu laaditun niin yleiseen muotoon, että sitä voi ilmeisesti tulkita tilanteen mukaan varsin vapaasti. Niinpä terroriteoksi voidaan katsoa esimerkiksi julkisen liikennevälineen rikkominen ja teon väkivallaton avustaminen (Helsingin Sanomat 3.7.2020).
Täkäläisessä bussissa on joskus sattunut silmään selkänojan kumiseen (?) yläosaan kaiverrettu isohko kolo. Yritykselle se on tietenkin ikävää ja harmillista kiusantekoa. Bussinistuinta ei voi silti verrata ihmiseen eikä ilkivallantekijää terroristiin. Esimerkki on kärjistetty, mutta mielivallan alaisena elävälle sekään tuskin mahdoton.
Autoritaarisesti johdetuissa maissa näyttäisi nykyään olevan yleistä, että kaikki valtakoneistoa kohtaan osoitettu kriittisyys leimataan nimenomaan terrorismiksi. Siten sanan antama leima oikeuttaa ankarat rangaistukset mitättömiltäkin tuntuvista teoista.
Siitä huolimatta, että terrorismin käsite on eri puolilla maailmaa näin alkanut paisua kuin pullataikina, aina on niitä, jotka kokemastaan mielivallasta huolimatta ajattelevat ja toimivat sitä vastaan. Kuten jo Sinuhe egyptiläinen toistuvasti totesi, näin on aina ollut ja näin on aina oleva (Mika Waltari, 1945).
Näissä oman aikansa toisinajattelijoissa puolestaan havainnollistuu sana toivo.
Esimerkiksi tuotteiden (Eskimo-jäätelö) ja urheilujoukkueiden (amer. baseballjoukkue Cleveland Indians ja jalkapallojoukkue Washington Redskins) nimien muuttamista ollaan miettimässä, koska niiden katsotaan loukkaavan alkuperäiskansoja.
Sanojen merkitykset näyttävät tietyissä maissa myös laajentaneen reviiriään. Kun puhutaan terroriteoista, useimpien mieleen tulevat suurta vahinkoa aiheuttavat, usein aseelliset hyökkäykset esimerkiksi toista valtiota vastaan. Terroriteon tekijäksi voi osoittautua myös yksittäinen ihminen, jonka hyökkäys kohdistuu johonkin suurempaan joukkoon mukaan lukien verkkomaailma.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan terrori merkitsee sekä pelkoa herättävää väkivaltaista sortoa, hirmuvaltaa (miehitysjoukkojen harjoittama terrori) että järjestelmällistä jatkuvaa häirintää, kiusaamista, uhkailua tms. (puhelinterrori, työmaaterrori).
Kiina otti heinäkuun alussa Hongkongissa käyttöön niin kutsutun turvallisuuslain, joka monelle hongkongilaiselle vaikuttaa merkitsevän päinvastaista, turvattomuuslakia. Sen on sanottu laaditun niin yleiseen muotoon, että sitä voi ilmeisesti tulkita tilanteen mukaan varsin vapaasti. Niinpä terroriteoksi voidaan katsoa esimerkiksi julkisen liikennevälineen rikkominen ja teon väkivallaton avustaminen (Helsingin Sanomat 3.7.2020).
Täkäläisessä bussissa on joskus sattunut silmään selkänojan kumiseen (?) yläosaan kaiverrettu isohko kolo. Yritykselle se on tietenkin ikävää ja harmillista kiusantekoa. Bussinistuinta ei voi silti verrata ihmiseen eikä ilkivallantekijää terroristiin. Esimerkki on kärjistetty, mutta mielivallan alaisena elävälle sekään tuskin mahdoton.
Autoritaarisesti johdetuissa maissa näyttäisi nykyään olevan yleistä, että kaikki valtakoneistoa kohtaan osoitettu kriittisyys leimataan nimenomaan terrorismiksi. Siten sanan antama leima oikeuttaa ankarat rangaistukset mitättömiltäkin tuntuvista teoista.
Siitä huolimatta, että terrorismin käsite on eri puolilla maailmaa näin alkanut paisua kuin pullataikina, aina on niitä, jotka kokemastaan mielivallasta huolimatta ajattelevat ja toimivat sitä vastaan. Kuten jo Sinuhe egyptiläinen toistuvasti totesi, näin on aina ollut ja näin on aina oleva (Mika Waltari, 1945).
Näissä oman aikansa toisinajattelijoissa puolestaan havainnollistuu sana toivo.
